Results for kantserogeensuse translation from Estonian to Finnish

kantserogeensuse katsetamine
karsinogeenisuustutkimus.

pikaajalisi kantserogeensuse uuringuid ei ole läbi viidud.
83 karsinogeenisuustutkimuksia ei ole tehty.

tsinkatsetaatdihüdraadiga ei ole traditsioonilisi kantserogeensuse uuringuid läbi viidud.
13 sinkkiasetaattidihydraatilla ei ole tehty tavanomaista karsinogeenisuustutkimusta.

loomkatsete andmed toetavad arvamust busulfaani kantserogeensuse kohta.
eläintutkimuksista saadut tiedot tukevat käsitystä, että busulfaani on potentiaalisesti karsinogeeninen.

lubatud on ka kombineeritud mürgisuse/kantserogeensuse üsasisene uuring.
yhdistetty krooninen toksisuus/karsinogeenisuustutkimus, johon liittyy kohtualtistus, hyväksytään myös.

-asjakohane intraperitoneaalne katse ei näita liigse kantserogeensuse olemasolu või
-asianmukaisessa intraperitoneaalitestissä ei ole ilmennyt liiallista karsinogeenisyyttä;tai

hiirtel teostatud kantserogeensuse uuringutes täheldati lümfoomide ja rinnanäärme tuumorite sagenemist.
hiirillä tehdyissä karsinogeenisuustutkimuksissa todettiin lymfoomien ja nisäkasvainten lisääntymistä.

lisauuringud mutageensuse ja/või kantserogeensuse väljaselgitamiseks v lisas kirjeldatud katsetamisstrateegia kohaselt.
liitteessä v esitetyn tutkimussuunnitelman mukaiset lisätutkimukset mutageenisista vaikutuksista ja/tai karsinogeenisia vaikutuksia koskevat seulontakokeet.

ekulisumaabi võimaliku genotoksilise või kantserogeensuse ega viljakusele avalduva toime hindamiseks ei ole loomkatseid läbi viidud.
ekulitsumabin genotoksisuutta ja karsinogeenisuutta tai sen vaikutuksia hedelmällisyyteen ei ole tutkittu eläinkokein.

i) andmed kemikaali kantserogeensuse, mutageensuse ja/või reproduktsiooni mõjutava toksilisuse kohta;
i) karsinogeenisuutta, mutageenisuutta ja/tai aineen vaarallisuutta lisääntymiselle koskevat tiedot;

kui aine on klassifitseeritud 1. või 2. kategooria mutageenseks aineks, on eelduseks kantserogeensuse genotoksilise mehhanismi tõenäosus.
jos aineet on luokiteltu perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 1 tai 2, oletuksena on, että genotoksinen karsinogeenisuus on todennäköistä.

isasrottidel kantserogeensuse uuringus arenenud leydigi rakkude hüperplaasia ja adenoomid on seletatavad pramipeksooli prolaktiini- inhibeeriva toimega.
karsinogeenisuustutkimuksessa urosrotilla kehittyi leydigin soluhyperplasia ja adenomia, jotka voidaan olettaa johtuvan pramipeksolin prolaktiinia estävästä vaikutuksesta.

viimast sümptomit ei leitud pigmendiga rottidel ega ka 2 aastat kestnud albiino hiirte kantserogeensuse uuringul ega ka mitte ühegi teise liigi uuringutel.
tätä vaikutusta ei havaittu pigmentoiduilla rotilla eikä myöskään kaksivuotisessa karsinogeenisuustutkimuksessa albinohiirillä tai millään muulla tutkitulla lajilla.

27 farmakoloogilise ohutuse, kroonilise toksilisuse, genotoksilisuse, kantserogeensuse, reproduktsioonitoksilisuse mittekliinilised uuringud ei ole näidanud kahjulikku toimet inimesele.
farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä reproduktiotoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmiselle.

kroonilise mürgisuse uuringud tuleb läbi viia ühe loomaliigiga (soovitavalt rottidega), kantserogeensuse uuringud soovitavalt kahe liigi närilistega.
kroonisen toksisuuden tutkimukset on suoritettava yhdellä lajilla (mieluummin rotta); karsinogeenisuuskokeet mieluummin kahdella jyrsijälajilla.

-toksikoloogiliste ja ökotoksikoloogiliste teimide kokkuvõtteid, eelkõige andmeid kemikaali kantserogeensuse, mutageensuse ja/või reproduktsiooni mõjutava toksilisuse kohta,
-yhteenveto myrkyllisyyttä ja ympäristömyrkyllisyyttä koskevien kokeiden tuloksista, erityisesti karsinogeenisuutta, mutageenisuutta ja/tai aineen vaarallisuutta lisääntymiselle koskevat tiedot,

genotoksilisuse, kantserogeensuse ja reproduktiivsusele kahjuliku mõju uuringuid ei ole myocetiga tehtud, kuid on teada, et doksorubitsiin on nii mutageenne kui ka kantserogeenne ja võib mõjuda kahjulikult reproduktiivsusele.
myocetilla ei ole suoritettu genotoksisuutta, karsinogeenisuutta tai lisääntymiseen liittyvää toksisuutta koskevia tutkimuksia, mutta doksorubisiinin tiedetään olevan sekä mutageeninen että karsinogeeninen ja se saattaa aiheuttaa lisääntymiseen liittyvää toksisuutta.

kahes kantserogeensuse uuringus rottidega andis lansoprasool annusest sõltuva mao ecl- rakkude hüperplaasia ning ecl- rakkude kartsinoide, mis oli seotud happesekretsiooni inhibeerimisest tingitud hüpergastrineemiaga.
nämä olivat yhteydessä hypergastrinemiaan ja haponerityksen estoon.

Üksnes lemmikloomatoidu jaoks mõeldud söödalisandite puhul ei ole alati vaja läbida nii täielikku kroonilise mürgisuse, mutageensuse ja kantserogeensuse uuringute programmi kui selliste söödalisandite puhul, mis on ette nähtud eluskarjale, millest saadakse inimtoiduks ettenähtud tooteid.
yksinomaan lemmikkieläinten ruokintaan tarkoitettujen lisäaineiden osalta ei aina ole tarpeen suorittaa niin perusteellisia tutkimuksia kroonisen toksisuuden, mutageenisuuden ja karsinogeenisuuden testaamiseksi, kuin mitä vaaditaan niiltä lisäaineilta, joita käytetään ihmisravinnoksi kasvatettavien kotieläinten ruokinnassa.

10 pikaajalistes kantserogeensuse uuringutes ranolasiini annustega kuni 50 mg/ kg päevas (150 mg/ m2 päevas) hiirtel ja 150 mg/ kg päevas (900 mg/ m2 päevas) rottidel ühtki liiki kasvajate esinemissageduse asjakohast suurenemist ei täheldatud.
pitkäaikaisissa karsinogeenisuustutkimuksissa, joissa käytetyt ranolatsiiniannokset olivat korkeintaan 50 mg/ kg/ vrk (150 mg/ m2/ vrk) hiirellä ja 150 mg/ kg/ vrk (900 mg/ m2/ vrk) rotalla, ei tavattu minkään kasvaintyypin ilmaantuvuuden merkittävää lisääntymistä.