Results for pelastuspalveluviranomaisten translation from Finnish to Slovak

edistämään unionin alueella nopeaa ja tehokasta operatiivista yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten välillä;
presadzovanie rýchlej a efektívnej operačnej spolupráce v rámci Únie medzi vnútroštátnymi útvarmi civilnej ochrany;

yleiskuvaus pelastuspalveluviranomaisten teollisuusonnettomuuksista laitoksen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten, mukaan luettuna rajan yli ulottuvat vaikutukset, varalta laatimasta pelastuspalvelusuunnitelmasta.
všeobecné informácie o vonkajších havarijných plánoch havarijných služieb, ktoré boli vypracované na účel likvidácie vonkajších účinkov havárie vrátane cezhraničných účinkov priemyselných havárií.

riittävä selvitys vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevista järjestelyistä, joita käyttäen on varauduttu toimimaan teollisuusonnettomuuksien sattuessa, vähentämään teollisuusonnettomuuksien vakavuutta sekä lieventämään niiden vaikutuksia, mukaan luettuna yhteistoiminta pelastuspalveluviranomaisten kanssa.
adekvátne informácie o opatreniach vykonaných v súvislosti s nebezpečnou činnosťou vrátane spojenia s havarijnými službami, určenými na likvidáciu priemyselných havárií, na zníženie závažnosti dosahu priemyselných havárií a zmiernenie ich účinkov.

570 -ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut seuraavassa esitetään tärkeimmät ehdotukset tiivistetyssä muodossa. 1. kuljetukset a) nykytilanne tällä hetkellä kukin jäsenvaltio vastaa pelastuspalveluapunsa kuljetuksista. käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin puute on ollut suurin ongelma, joka on vaikuttanut euroopan pelastuspalvelualan avustustoimien tehokkuuteen. useat jäsenvaltiot ovat raportoineet äskettäisten avustustoimien yhteydessä, että ne voivat tarjoa pyydettyä apua, mutta että ne eivät pysty järjestämään tarvittavaa kuljetusta. syitä on monia ja ne vaihtelevat. kaikilla jäsenvaltioiden pelastuspalveluviranomaisilla ei ole omaa ilmakuljetuskapasiteettia, joka olisi niiden käytössä kaikkina aikoina. joissakin tapauksissa ei ole vahvistettu menettelyjä, jotka mahdollistaisivat kansallisen sotilaallisen kuljetuskapasiteetin käytön pelastuspalvelualan avustustoimissa. liikennelentokoneen käyttöönottoon liittyvä järjestelyt ovat usein monimutkaisia ja aikaa vieviä. jäsenvaltiot voivat kilpailla samasta kuljetuskapasiteetista. kuljetuskustannukset ovat lisäksi joissakin tapauksissa suhteettomia avun rahalliseen arvoon nähden. kuten vaikutustenarvioinnissa on selostettu, näiden ongelmien johdosta odotettu apu viivästyy, tai sitä ei voida toimittaa perille. vaikka jäsenvaltiot päättäisivät vastata kuljetuskustannuksista, nämä kustannukset vaikuttavat usein kielteisesti avustustoimen laajuuteen tai kestoon. tämä minimoi yhteisön pelastuspalveluavun positiivisen vaikutuksen. b) ehdotukset yhteisön pitäisi pyrkiä tiiviimpään yhteistyöhön tällä alalla. yhteisön tuki -sekä taloudellinen että käytännöllinen -pelastuspalvelualan avustustoimiin liittyville kuljetuksille lisää käytettävissä olevan avun määrää. se edistää yhteistyötä ja mahdollistaa sen, että yhteinen solidaarisuus voidaan osoittaa näkyvämmin apua tarvitseville maille. jäsenvaltio saa myös varmuuden siitä, että se voi luottaa yhteisön pelastuspalvelualan apuun, vaikka muiden jäsenvaltioiden kuljetuskapasiteetti olisi käytetty loppuun, se olisi riittämätöntä tai sitä ei olisi käytettävissä. vielä tärkeämpää on, että tällä tavoin yhteisö voi pelastaa enemmän ihmishenkiä ja varmistaa konkreettisen ja oikea-aikaisen avun tarjoamisen niille, jotka kärsivät katastrofien seurauksista. neuvoston päätökseen olisi näin ollen sisällytettävä mekanismin yhteydessä sovellettava pelastuspalveluavun kuljettamista koskeva uusi lähestymistapa. yleiset periaatteet ovat seuraavat: i) kansallisen pelastuspalveluavun kuljettamisen järjestäminen on edelleen mekanismin välityksellä apua tarjoavan maan ensisijaisen velvollisuus. käsillä olevassa ehdotuksessa vahvistetaan tämä vastuu siten, että jäsenvaltioita vaaditaan toteuttamaan toimenpiteitä pelastuspalveluavun oikea-aikaisten kuljetusten varmistamiseksi. ii) jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä jakamaan kuljetusresurssinsa, jotta avun määrä voitaisiin maksimoida ja varmistaa sen nopea perille saaminen. iii) yhteisön rahoitusta[7] olisi käytettävä turvaverkkona silloin, kun kansallista kuljetuskapasiteettia ei ole käytettävissä, se on riittämätöntä tai sen käyttö ei käytännössä onnistu. rahoituksen avulla komissio voi mobilisoida täydentävää kuljetuskapasiteettia, jota tarvitaan varmistamaan nopeat avustustoimet vakavissa hätätilanteissa ja jota ei muuten olisi käytettävissä. täydentävän kuljetuskapasiteetin mobilisointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 13 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. 2. euroopan nopean toiminnan valmiuksien kehittäminen a) nykytilanne yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimet toteutetaan jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti käyttöön asettamisen yksikköjen, asiantuntijoiden ja tarvikkeiden avulla. tästä syystä päätöksen 3 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät etukäteen yksiköt ja asiantuntijat, jotka voivat olla käytettävissä avustustoimiin yhteisön mekanismin välityksellä. päätöksen 4 artiklan d kohdassa säädetään, että komissio perustaa koulutusohjelman, johon sisältyy kursseja, harjoituksia ja asiantuntijavaihtoa. koulutuksen tarkoituksena on parantaa pelastuspalveluhenkilöstön toimintavalmiutta. nämä toimet, vaikka ne ovatkin arvokkaita, eivät ole riittäviä kehittämään euroopan nopeaa toimintavalmiutta eurooppa-neuvoston toiveiden mukaisesti. tämä on vahvistettu myös valmiuksien arvioinnissa, jossa keskityttiin pelastuspalveluapuun, jota on käytettävissä eu:n alueella tapahtuvien vakavien terrori-iskujen aikana. arvioinnissa osoitetaan voimavaroissa olevat puutteet useilla alueilla, joilla todennäköisesti tarvittaisiin vastavuoroista apua[8]. näitä puutteita on korjattava sen varmistamiseksi, että yhteisö voi yhdessä tarjota tarvittavaa apua. viimeaikaiset kokemukset ovat lisäksi osoittaneet, että vapaaehtoisella vastavuoroisella avulla on rajansa. rajat tulevat vastaan erityisesti silloin, kuin samanlaisia tilanteita esiintyy useissa maissa samanaikaisesti (esimerkiksi samanaikaiset terrori-iskut eri puolilla eu:ta, metsäpalot tai tulvat). tiivistetysti voidaan todeta, että jäsenvaltioiden apu ei ole riittävää nopeiden pelastuspalvelutoimien varmistamiseksi kaikissa hätätilanteissa. b) ehdotukset tässä ehdotuksessa esitellään neljä uudistusta, jotka ilmentävät eu:n tavoitetta kehittää jäsenvaltioiden pelastuspalveluyksiköihin perustuvaa eu:n nopeaa toimintavalmiutta. ensiksi siinä vahvistetaan järjestelyt, joista neuvosto jo sopi 18 päivänä toukokuuta 2004, kun se hyväksyi yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sotilastietokannan saattamista mekanismin käyttöön. näiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita liittämään avunpyyntöä koskevaan vastaukseensa tiedot sotilaallisten voimavarojen saatavuudesta. toiseksi siinä kehotetaan eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti jäsenvaltioita kehittämään pelastuspalveluyksiköitä. nämä yksiköt ovat jäsenvaltioiden pelastuspalveluresursseista koostuvia erityisiä ja ennalta määrättyjä avustusjärjestelyjä, joilla voidaan vastata tehokkaasti mekanismin välityksellä saatuihin avunpyyntöihin. ne voivat koostua tarvikkeista, henkilöstöstä tai näiden yhdistelmästä. niiden on oltava täysin yhteentoimivia, nopeasti käytettävissä olevia ja varustettuja hoitamaan joko tukitoimintoja tai vastaamaan ensisijaisiin tarpeisiin hätätilanteissa. näitä yksiköitä kehitettäessä olisi tutkittava synergiamahdollisuuksia muun vakavissa hätätilanteissa hyödynnettävän asiantuntemuksen kanssa. tärkeää on, että jäsenvaltio voi kehittää yksiköitä yksin tai yhteistyössä eri jäsenvaltioiden kanssa. viimeksi mainittu lisäisi yhteistyömahdollisuuksia erityisesti pienemmissä maissa ja antaisi kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua yksin tai yhdessä yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimiin. kun yksikköjä koskevat tiedot on saatu käytettävissä olevaa apua koskevaan tietokantaan, seuranta-ja tiedotuskeskus voi avunpyynnön saatuaan yksilöidä nopeasti ne yksiköt, joita tarvitaan kipeimmin ja pyrkiä mobilisoimaan ne välittömästi asianomaisten jäsenvaltioiden kautta. kolmanneksi valmiuksien arviointi osoitti, että logistiikan alueella tarvitaan lisätoimia. yhteisön olisi hyödynnettävä mittakaavaetuja tällä alueella ja varmistettava, että keskeisiä tukitoimintoja (kuten viestintä, kevyet ajoneuvot paikan päällä, tarvikkeet, teknisten työpajojen laitteistot) varten perustetaan erikoisyksiköitä, jotka tarjoavat tukitoimintoja kaikkien jäsenvaltioiden pelastusyksiköille. näin pelastusyksiköt voivat keskittyä keskeisiin tehtäviinsä ja edistää siten euroopan pelastuspalvelualan toimien tehokkuutta ja vaikutusten maksimointia. tukiyksiköt koostuvat jäsenvaltioiden resursseista, jotka asianomaiset jäsenvaltiot toimittavat paikan päälle komissiota kuultuaan. lopuksi voidaan todeta, että yhteisön pelastuspalvelualan avustustoimien olisi edelleen perustuttava jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin suorituksiin. käsillä olevassa ehdotuksessa säädetään kuitenkin uudesta toimintapoliittisesta kehyksestä jonka mukaisesti yhteisö voi kustannustehokkaasti täydentää jäsenvaltioiden toimia lisätuella. tällä tuella on tarkoitus tarjota apua, jota ei voida saada mekanismiin osallistuvista maista. se voisi koostua erityisvälineiden (kuten lääkintälentokoneet, erittäin tehokkaat tulvapumput tai metsäpaloissa käytettävät sammutuslentokoneet jne.) tilapäisestä vuokraamisesta. viimeksi mainittu ehdotus edellyttää tiukkojen perusteiden tai kynnysehtojen laatimista. ne vahvistettaisiin 13 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. tarkoituksena ei ole korvata kansallisia valmiustoimia tai tarjota yhteisön rahoitusta pelastuspalvelutoimissa tarvittavien välineiden hankkimiseksi jäsenvaltioissa. sen tarkoituksena on yksinkertaisesti sellaisen turvaverkon tarjoaminen, johon voidaan turvautua poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden tarjoaman avun täydentämiseksi. jos jäsenvaltioiden apu on riittämätöntä, sitä ei ole käytettävissä tai se on tehotonta, komissio voi vastata erityisiin humanitaarisiin tarpeisiin tai auttaa välttämään pysyvien ympäristöhaittojen syntymistä. tämän ehdotuksen tavoitteena on parantaa euroopan kansalaisten kollektiivista turvallisuutta uuden turvaverkon avulla, joten ehdotus on tarpeellinen ja toissijaisuusperiaatteen mukainen. se on välttämätön, jotta yhteisö voisi kaikkina aikoina vastata jonkun sen jäsenvaltion avunpyyntöön, vaikka pyydettyä apua ei olisi saatavilla missään muussa jäsenvaltiossa tai jos muiden jäsenvaltioiden apu olisi riittämätöntä. se tarjoaa lisäsuojaa ja -turvaa, jota erikseen toimivat jäsenvaltiot eivät voi tarjota. 3. varhaisvaroitusjärjestelmä yhteisön kyky toimia nopeasti luonnonkatastrofeissa riippuu varhaisvaroitusjärjestelmistä, joiden avulla jäsenvaltiot ja seuranta-ja tiedotuskeskus voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman pienellä viiveellä. näissä järjestelmissä olisi otettava huomioon nykyiset tietolähteet, kuten gdacs (global disaster alert and coordination system) ja yhdistyneiden kansakuntien suuronnettomuuksien arviointi-ja yhteistoimintajärjestelmä undac. yhteisö edistää näiden järjestelmien kehittämistä. tässä pyritään auttamaan jäsenvaltioita minimoimaan avustustoimien odotusaika luonnonkatastrofeissa ja edistämään eu:n kollektiivista toimintavalmiutta. neuvosto on ilmaissut selkeästi, että toimia tällä alalla olisi jatkettava. neuvoston päätöksessä on säädettävä asianmukaisesta oikeusperustasta tämän työn jatkamiseksi mekanismin puitteissa. varhaisvaroitusjärjestelmää koskevien ehdotettujen toimien pääasiallisena tavoitteena on suojella euroopan kansalaisia vakavien luonnonkatastrofien vaikutuksilta. esimerkkejä asiaankuuluvista toimista tällä alalla ovat: nykyisten varhaisvaroitusjärjestelmien arviointi ja tarvittaessa parantaminen, havainnointijärjestelmien linkittäminen paremmin varoitusjärjestelmiin, eri järjestelmien välisten synergiaetujen selvittäminen ja näiden järjestelmien linkittäminen, jotta ne olisivat helposti päätöksentekijöiden käytettävissä. 4. kolmansissa maissa tapahtuvien avustustoimien koordinointi a) nykytilanne yhteisön ulkopuolella tapahtuvat avustustoimet voidaan joko toteuttaa itsenäisesti tai osana jonkun kansainvälisen järjestön johtamaa operaatiota. joissakin katastrofitilanteissa pelastuspalvelualan avustustoimilla tarjotaan humanitaarista apua ja edistetään laajempia humanitaarisia pyrkimyksiä. sekä pelastuspalvelualan avustustoimilla että humanitaarisella avulla vastataan vakavien katastrofien aiheuttamiin välittömiin tarpeisiin. pelastuspalvelualan avustustoimet ovat usein luonteeltaan lyhytaikaisia, mutta humanitääriset toimet jatkuvat yleensä hätätilanteen akuutin vaiheen jälkeen[9]. komissiossa on tehty järjestelyjä tiiviin yhteistyön varmistamiseksi mekanismin ja echo:n välillä ja kokonaisvaltaisten välittömien avustustoimien mahdollistamiseksi katastrofeissa. komission toimintaohjeissa vahvistetaan edelleen ey:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun yhteisvaikutusta hyödyntäen niiden erilaisia rooleja ja vahvuuksia. tämän pitäisi myös mahdollistaa se, että yhteisön ja jäsenvaltioiden humanitaarisesta avusta voidaan tiedottaa tarkemmin. erityisesti on pyritty myös varmistamaan asianmukainen koordinaatio yk:n kanssa. komissio ja yk:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö ocha allekirjoittivat lokakuussa 2004 sopimuksen, jossa vahvistettiin tulevaan yhteistyöhön ja koordinaatioon sekä päällekkäisten toimien välttämiseen sovellettavat perusperiaatteet. komissio jatkaa koordinointia yk:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa käytettävissä olevien resurssien käytön maksimoimiseksi. b) ehdotukset yhteisön tason koordinaation parantaminen on edellytys sille, että voidaan tukea yleisiä koordinointitoimia ja varmistaa euroopan kokonaisvaltainen osallistuminen maailmanlaajuiseen avustustoimintaan. neuvoston päätöksen 6 artiklassa olisi näin ollen selvennettävä euroopan unionin puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion, paikalla olevan avustustoimia koordinoivan yksikön ja komission tehtäviä ja vastuuta (ne ovat kehittyneet käytännön toimien yhteydessä). puheenjohtajamaa koordinoi poliittista kantaa läheisessä yhteistyössä komission kanssa. tärkeintä on kuitenkin, että se on yhteistyössä katastrofista kärsivän maan kanssa, erityisesti vakavan hätätilanteen alkuvaiheessa, yhteisön avustustoimien toimittamiseksi paikan päälle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ehdotus mahdollistaa myös sen, että puheenjohtajamaa pyytää jotain toista jäsenvaltiota ottamaan vastuun poliittisesta koordinaatiosta joko kokonaan tai osittain. tämä voi osoittautua hyödylliseksi esimerkiksi hätätilanteissa, jotka käynnistyvät yhden maan puheenjohtajuuden aikana ja ulottuvat myös seuraavan maan puheenjohtajakaudelle, tai jos samaan aikaan sattuu useita hätätilanteita tai jos puheenjohtajamaalla ei ole kahdenvälisiä suhteita katastrofista kärsivän maan kanssa. vastaavasti puheenjohtajamaan olisi näissä olosuhteissa voitava pyytää apua komissiolta. komissio koordinoi operatiivisen tason pelastuspalvelutoimia seuranta-ja tiedotuskeskuksen kautta ja läheisessä yhteistyössä apua tarjoavien jäsenvaltioiden, katastrofista kärsivän maan sekä lisäksi yk:n kanssa, jos se osallistuu toimiin. kun apua koskeva pyyntö on toimitettu mekanismin välityksellä, olisi kaikkien pelastuspalveluapua tarjoavien jäsenvaltioiden otettava yhteyttä seuranta-ja tiedotuskeskukseen, jotta komissio voisi varmistaa kattavat ja johdonmukaiset euroopan pelastuspalvelutoimet maailmanlaajuisissa avustusoperaatioissa. tarvittaessa komissio päättää puheenjohtajamaata kuultuaan mobilisoida ja lähettää paikan päälle jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan arviointi-ja/tai koordinointiyksikön. arviointi-ja/tai koordinointiyksikölle olisi annettava selkeä toimeksianto ja virallinen valtuutus koordinoida yhteisön mekanismin puitteissa toimivien pelastuspalveluyksiköiden toimia. yksikölle olisi annettava logistinen perustuki, erityisesti viestintävälineet, jotta se pystyisi koordinoimaan euroopan pelastuspalveluapua tehokkaasti. -
570 -podrobné objasnenie návrhu nasleduje zhrnutie najdôležitejších návrhov. 1. doprava a) súčasná situácia v súčasnosti je každý členský štát zodpovedný za organizáciu dopravy v rámci pomoci v oblasti civilnej ochrany. nedostatok dopravných prostriedkov bol najväčším problémom, ktorý ohrozoval účinnosť európskych pomocných zásahov civilnej ochrany. pri nedávnych zásahoch hlásili členské štáty, že mohli poskytnúť požadovanú pomoc, ale nebolo v ich možnostiach zorganizovať dopravu. dôvodov bolo viac a boli rôzne. nie všetky orgány civilnej ochrany členských štátov vlastnia letecké dopravné prostriedky, na ktoré sa dá neustále spoľahnúť. v niektorých prípadoch neexistujú postupy na využívanie národných vojenských dopravných prostriedkov na účely dopravy v oblasti civilnej ochrany. zabezpečenie obchodných lietadiel je často komplikované a časovo náročné. o jeden dopravný prostriedok môžu naraz prejaviť záujem členské štáty. okrem toho sú náklady na dopravu v niektorých prípadoch neproporčné v pomere k finančnej hodnote pomoci. ako vyplýva z posúdenia následkov, tieto problémy často vedú k tomu, že sa potrebná pomoc pozdrží alebo nie je vôbec poslaná. aj v prípade, že sa členský štát rozhodne znášať finančné bremeno za dopravu, majú tieto náklady obvykle negatívny vplyv na rozsah a trvanie zásahu, čím sa minimalizuje pozitívny vplyv pomoci spoločenstva v oblasti civilnej ochrany. b) návrhy spoločenstvo by sa malo usilovať o užšiu spoluprácu v tejto oblasti. vďaka finančnej aj praktickej podpore spoločenstva pre dopravu pomoci v oblasti civilnej ochrany sa pomoc stane dostupnejšou. vďaka tomu bude spolupráca intenzívnejšia a umožní sa zviditeľnenie našej kolektívnej solidarity s krajinami, ktoré potrebujú pomoc. každý členský štát získa istotu, že sa môže spoľahnúť na pomoc v oblasti civilnej ochrany, a to aj v prípade, že sú dopravné prostriedky iných členských štátov vyčerpané, nedostatočné alebo nedostupné. nanajvýš dôležité je, že spoločenstvo bude môcť zachrániť viac životov a zabezpečiť cielenú a rýchlu podporu ľudí v núdzi. rozhodnutie rady by preto malo obsahovať novú koncepciu dopravy pre pomoc v oblasti civilnej ochrany v rámci mechanizmu. hlavnými zásadami sú: i) doprava pomoci v oblasti národnej civilnej ochrany ostáva primárnou zodpovednosťou každej krajiny, ktorá poskytuje pomoc prostredníctvom mechanizmu. v predkladanom návrhu sa táto zodpovednosť spomína, keď sa členské štáty vyzývajú, aby prijali opatrenia na zabezpečenie včasnej dopravy pomoci v oblasti civilnej ochrany. (ii) v prípadoch, keď je to možné, by sa členské štáty mali pokúsiť zdieľať svoje dopravné zdroje v rámci spoločného úsilia o maximalizáciu pomoci a o zabezpečovanie jej rýchlej realizácie. (iii) financovanie spoločenstva[7] by sa malo využívať ako záchranná sieť v prípadoch, keď národná doprava nie je dostupná, dostatočná alebo sa nedá účinne poskytnúť. umožní komisii zmobilizovať doplnkové dopravné prostriedky, ktoré sú potrebné na zabezpečenie rýchleho zásahu v prípade núdzových situácii veľkého rozsahu a ktoré nie sú inak dostupné. podrobné pravidlá mobilizácie doplnkových dopravných prostriedkov budú ustanovené v súlade s postupmi uvedenými v článku 13. 2. práca na európskom nástroji pre rýchle zásahy a) súčasná situácia pomocné zásahy spoločenstva v oblasti civilnej ochrany sa realizujú prostredníctvom tímov, expertov a vybavenia, ktoré dávajú dobrovoľne k dispozícii členské štáty. na tento účel sa v článku 3 rozhodnutia žiada od členských štátov, aby vopred určili tímy a expertov, ktorí by mohli byť k dispozícii pre zásahy v rámci mechanizmu spoločenstva. v článku 4 ods. d) sa spoločenstvu kladie za úlohu zaviesť program ďalšieho vzdelávania, ktorého súčasťou sú kurzy, cvičenia a výmenný systém pre expertov a ktorého cieľom je zlepšiť pripravenosť zásahového personálu. tieto prvky sú dôležité, no nepostačujú na rozvoj schopnosti rýchlej reakcie v zmysle požiadaviek európskej rady. túto skutočnosť potvrdzuje aj posúdenie schopnosti reakcie, ktoré sa sústredilo na pomoc v oblasti civilnej ochrany dostupnú v prípade rozsiahlych teroristických útokov v únii. z posúdenia vyplýva nedostatočná schopnosť reakcie v niekoľkých oblastiach, v ktorých sa dá očakávať nutnosť vzájomnej pomoci[8]. týmito oblasťami je nutné sa zaoberať, aby sa zabezpečilo, že spoločenstvo môže v prípade potreby poskytovať kolektívnu pomoc. okrem toho skúsenosti z minulosti ukázali, že akýkoľvek systém dobrovoľnej vzájomnej pomoci má svoje hranice, najmä keď podobné nebezpečenstvo hrozí viacerým krajinám naraz (napr. simultánne teroristické útoky v celej únii, lesné požiare, povodne). pomoc členských štátov teda nemusí byť dostatočnou zárukou zabezpečenia rýchlych zásahov v oblasti civilnej pomoci vo všetkých prípadoch. b) návrhy v predkladanom návrhu sa zavádzajú štyri inovácie, ktoré vyjadrujú ambíciu únie rozvíjať kapacitu rýchlych zásahov eÚ založenú na moduloch civilnej ochrany členských štátov. po prvé sa potvrdzujú opatrenia, ktoré už odsúhlasila rada 18. mája 2004 pri prijímaní spôsobov sprístupňovania obsahu vojenských databáz pre mechanizmus. v súlade s týmito spôsobmi sa v návrhu vyzývajú členské štáty, aby informácie o dostupnosti vojenských zdrojov boli súčasťou ich reakcie na žiadosť o pomoc. po druhé, v zmysle požiadaviek európskej rady sa členské štáty vyzývajú, aby pracovali na rozvoji modulov civilnej ochrany. tieto moduly sú špecifické, preddefinované opatrenia na organizáciu zdrojov členských štátov v oblasti civilnej ochrany, ktoré sú schopné účinne reagovať na žiadosti o pomoc podané prostredníctvom mechanizmu. ich súčasťou môže byť vybavenie, personál, alebo oboje. je potrebné, aby boli úplne interoperabilné, dali sa rýchlo vyslať a aby boli vybavené buď na plnenie podporných funkcií, alebo prioritných potrieb, ktoré vyplývajú z mimoriadnych udalostí. pri rozvoji týchto modulov by sa dala preskúmať možná súčinnosť s inými typmi odborných poznatkov, ktoré sú relevantné z hľadiska zásahov v mimoriadnych situáciách. obzvlášť dôležité je, že na moduloch môže pracovať jeden členský štát alebo viaceré členské štáty spolu. druhá spomínaná možnosť by vytvorila ďalšie možnosti spolupráce, najmä pre menšie krajiny, a umožnila by všetkým členským štátom jednotlivo alebo kolektívne prispievať k zásahom spoločenstva v oblasti civilnej ochrany. keď sa moduly stanú dôležitým prvkom databázy dostupnej pomoci, mic bude môcť pri prijatí žiadosti o pomoc určiť najpotrebnejšie moduly a okamžite zabezpečiť ich mobilizáciu zo strany príslušného členského štátu, resp. príslušných členských štátov. po tretie, z posúdenia schopnosti vyplynula potreba ďalšej akcie v oblasti logistiky. spoločenstvo by malo preskúmať možnú úsporu v tejto oblasti a malo by zabezpečiť, aby jednotky v službách všetkých členských štátov mohli plniť centrálne podporné funkcie (komunikácia, osobné vozidlá na mieste, dodávky zásob, workshopy atď.). vďaka tomu sa zásahové tímy budú môcť sústrediť na svoje základné úlohy a dôjde k zvýšeniu ich účinnosti a maximalizácii úspešnosti európskej pomoci v oblasti civilnej ochrany. podporné moduly budú pozostávať zo zdrojov členských štátov a po konzultácii s komisiou ich vyšlú príslušné členské štáty. po štvrté by síce pomoc spoločenstva v oblasti civilnej ochrany mala byť naďalej založená na dobrovoľnej účasti členských štátov, ale v predkladanom návrhu sa ustanovuje aj rámec pre novú politiku, ktorá spoločenstvu umožní dopĺňať pomoc členských štátov prostredníctvom doplnkovej podpory a doplnkových prostriedkov nákladovo efektívnym spôsobom. cieľom tejto podpory je poskytovať pomoc, akú nie je možné získať od krajín podieľajúcich sa na mechanizme. preto by sa v jej rámci malo dočasne prenajímať špecifické vybavenie (lietadlá medevac, vysokapacitné čerpacie zariadenia pre prípad povodne, lietadlá na likvidáciu požiaru pre prípad lesných požiarov atď.) uvedený návrh si bude vyžadovať vypracovanie striktných kritérií alebo limitov v súlade s postupom stanoveným v článku 13. neplánuje sa nahradiť vnútroštátne opatrenia v oblasti pripravenosti, ani ustanoviť financovanie spoločenstva na získavanie vybavenia na účely civilnej ochrany na úrovni členských štátov. cieľom je len poskytovať nadstavbovú záchrannú sieť, na ktorú sa dá spoľahnúť za výnimočných okolností, alebo dopĺňať pomoc členských štátov. v prípade, že je pomoc členských štátov nedostatočná, nedostupná alebo neúčinná, predkladaný návrh umožní spoločenstvu plniť špecifické humanitárne potreby alebo vyhnúť sa nenapraviteľným škodám na životnom prostredí. tento návrh si kladie za cieľ zvýšiť úroveň kolektívnej bezpečnosti európskych občanov prostredníctvom nadstavbovej záchrannej siete a spĺňa podmienky potrebnosti a subsidiarity. je nevyhnutným predpokladom, aby spoločenstvo mohlo za každých okolností reagovať na žiadosť o pomoc od jedného zo svojich členských štátov, aj v prípade, že požadovaná pomoc nie je k dispozícii v žiadnom inom členskom štáte, alebo v prípade, že národná pomoc od ostatných členských štátov nie je dostatočná alebo dostupná. predstavuje ďalšiu vrstvu ochrany a bezpečnosti, ktoré sa nedajú zabezpečiť na úrovni jednotlivých členských štátov. 3. včasné varovanie schopnosť rýchlej reakcie zo strany spoločenstva v prípade prírodných katastrof závisí od dostupnosti systémov včasného varovania, ktoré umožňujú členským štátom a monitorovaciemu a informačnému centru prijať potrebné opatrenia v čo najkratšom čase. tieto systémy by mali brať do úvahy existujúce informačné zdroje, ako napr. global disaster alert and coordination system (gdacs) a varovný systém undac. spoločenstvo by malo prostredníctvom svojej účasti na rozvoji týchto systémov pomôcť členským štátom minimalizovať čas potrebný na mobilizáciu pomoci v prípade prírodných katastrof, ako aj zvýšiť schopnosť rýchlej kolektívnej reakcie zo strany eÚ. rada vyjadrila veľký záujem o ďalšiu činnosť v tejto oblasti. je potrebné vytvoriť v rozhodnutí rady primeraný právny základ na vykonávanie tejto činnosti v rámci mechanizmu. z hľadiska včasného varovania je základným cieľom navrhovanej akcie spoločenstva lepšia ochrana európskych občanov pred následkami prírodných katastrof veľkého rozsahu. k relevantným akciám v tejto oblasti patria napr.: posúdenie a prípadné vylepšenie existujúcich systémov včasného varovania, lepšie prepojenie detekčných systémov a systémov varovania, určenie súčinnosti medzi rôznymi systémami a ich prepojenie v záujme jednoduchého prístupu rozhodujúcich orgánov. 4. koordinácia zásahov v tretích krajinách a) súčasná situácia pomocné zásahy mimo spoločenstva možno viesť buď samostatne, alebo v rámci operácie vedenej medzinárodnou organizáciou. počas niektorých mimoriadnych udalostí zasahuje civilná ochrana v závislosti od humanitárnych potrieb a podieľa sa na širšej humanitárnej pomoci. pomoc v oblasti civilnej ochrany a humanitárna pomoc riešia bezprostredné potreby vyplývajúce z mimoriadnych udalostí. kým pomocné zásahy v oblasti civilnej ochrany sú spravidla len krátkodobého charakteru, humanitárne operácie obvykle trvajú dlhšie ako len počas akútnej fázy mimoriadnej udalosti[9]. komisia prijala opatrenia na zabezpečenie úzkej spolupráce medzi mechanizmom a echo, ako aj na umožnenie rozsiahlej reakcie v prípade katastrof. pracovné postupy komisie budú naďalej prispievať k posilneniu súčinnosti medzi humanitárnou pomocou eÚ a civilnou ochranou, a to na základe ich špecifických úloh a porovnateľných výhod. vďaka tomu bude možné podávať presnejšie správy o humanitárnej pomoci spoločenstva a členských štátov. bola vyvinutá osobitná snaha o zabezpečenie riadnej koordinácie s organizáciou spojených národov. komisia a Úrad osn pre koordináciu humanitárnych záležitostí (ocha) podpísali v októbri 2004 dohodu s cieľom ustanoviť základné zásady ďalšej spolupráce a koordinácie a vyhnúť sa zbytočnému zdvojeniu úsilia. komisia bude v záujme čo najúčinnejšieho využívania dostupných zdrojov naďalej spolupracovať s osn a inými medzinárodnými organizáciami. b) návrhy lepšia koordinácia na úrovni spoločenstva je predpokladom celkovej koordinácie a zabezpečenia rozsiahlej európskej účasti na celosvetovom záchrannom úsilí. na základe praxe by sa v článku 6 rozhodnutia rady preto mali špecifikovať úlohy a právomoci členského štátu povereného predsedníctvom rady európskej únie, koordinačných tímov civilnej ochrany na mieste, ako aj komisie. predsedníctvo koordinuje politickú reakciu v blízkej spolupráci s komisiou. v neposlednom rade je v záujme včasného vyslania pomoci spoločenstva v kontakte s postihnutou krajinou, najmä počas prvých fáz mimoriadnej udalosti. predkladaný návrh umožňuje krajine poverenej predsedníctvom požiadať iný členský štát o prevzatie celkovej alebo čiastočnej zodpovednosti za politickú koordináciu. to môže byť užitočné napr. v prípade, keď sa mimoriadna udalosť vyskytne počas predsedníctva jednej krajiny a pretrváva aj počas predsedníctva ďalšej krajiny, alebo v prípade, keď sa naraz vyskytne viac mimoriadnych udalostí, alebo keď predsedníctvo nemá dvojstranné vzťahy s postihnutou krajinou. okrem toho by predsedníctvo malo mať za uvedených okolností možnosť požiadať o pomoc komisiu. prostredníctvom mic koordinuje komisia európske zásahy v oblasti civilnej ochrany na operačnej úrovni, a to v úzkej spolupráci s členskými štátmi, ktoré poskytujú pomoc, ako aj s postihnutou krajinou a v prípade účasti organizácie spojených národov aj s osn. po zaslaní žiadosti prostredníctvom mechanizmu by všetky členské štáty poskytujúce pomoc v oblasti civilnej ochrany mali kontaktovať mic, aby komisia mohla zabezpečiť rozsiahlu a koherentnú európsku pomoc v oblasti civilnej ochrany, ktorou prispeje k celosvetovému záchrannému úsiliu. v prípade potreby komisia po konzultácii s predsedníctvom rozhodne o mobilizácii a vyslaní tímu zodpovedného za hodnotenie a/alebo koordináciu, ktorý pozostáva z expertov členských štátov. tímom zodpovedným za hodnotenie a/alebo koordináciu by sa mal udeliť jasný mandát a formálna autorita na koordináciu tímov civilnej ochrany operujúcich v rámci mechanizmu spoločenstva. tímy by mali dostať základnú logistickú podporu, najmä komunikačné vybavenie, aby mohli účinne koordinovať európsku pomoc v oblasti civilnej ochrany. -