Results for bytesbalansunderskottet translation from Swedish to Finnish

ett orostecken på den makroekonomiska sidan är storleken på bytesbalansunderskottet.
kokonaistalouden kannalta eräänä huolenaiheena on vaihtotaseen alijäämä.

Ännu viktigare är problemen med betalningsbalansens utveckling 1998 och finansieringen av bytesbalansunderskottet.
toistuvat epäonnistumiset kansallisten ja kansainvälisten sitoumusten täyttämisessä ovat olleet kohtalokkaita romanian asemalle kansainvälisten lainanantajien keskuudessa.

emellertid måste disciplinen upprätthållas i de offentliga finanserna och bytesbalansunderskottet hållas under kontroll.
liikenteen alalla liettua on jatkanut lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista ja on edistynyt huomattavasti erityisesti maantieliikenteen turvallisuuden, lentoliikenteen ja meriliikenteen turvallisuuden aloilla.

det kommer attkrävas en försiktig finanspolitik också för atthålla tillbaka inflationstrycket och minska detstora bytesbalansunderskottet.
sen sijaan ruotsi olivelvollinen saattamaan voimaan tarvittavatmukautukset ekpj:n perustamiseen eli1.6.1998 mennessä.

den senaste tidens markanta ökning av bytesbalansunderskottet kräver omsorgsfull övervakning och beredskap att vidta omedelbara åtgärder.
yleisesti ottaen yhdenmukaistaminen alalla on jäänyt vähäiseksi, ja hallinnollisia valmiuksia on vahvistettava.

den största risken på den makroekonomiska sidan är att det vid någon tidpunkt i framtiden kan bli svårt att finansiera det stora och växande bytesbalansunderskottet.
valtion yritysten rakennetta on uudistettava ja kaikkien yritysten täytyy tehostaa toimintaansa investointien avulla.

detta skulle vara fallet om graden och arten av kapitalflödena ändrades avsevärt från det befintliga mönstret därnettoinflödet av utländska direktinvesteringar istort sett täcker bytesbalansunderskottet imånga länder.
näinsaattaisi käydä, jos pääomavirtojen määrä jaluonne muuttuisi huomattavasti nykyisestä tilanteesta, jossa pääoman nettotuonti suorina ulkomaisina sijoituksina kattaa suurimman osan maiden vaihtotaseen alijäämästä.

det har emellertid uppstått ekonomisk obalans på ett antal områden: inflationen är hög och bytesbalansunderskottet har ökat så kraftigt att den långsiktiga hållbarheten kan ifrågasättas.
rajavalvonnan osalta, joita varten on kehitetty yleinen strategia. sen täytäntöönpano vaatii huomattavia ponnistuksia ja korkeatasoista koordinointia asianomaisten laitosten kesken.

detta gäller i synner het om valutan härrör från en dynamisk export och om det befintliga bytesbalansunderskottet finansieras på ett sunt sätt, särskilt genom ett regelbundet inflöde av långsiktiga utländska direktinvesteringar.
helmikuussa 1997 ilmoitettu makrotalouden vakaus- ja rakenneuudistusohjelma on hyvin kunnanhimoinen ohjelma, jolla pyritään perusteellisesti muuttamaan vanhat talouden rakenteet suhteellisen lyhyellä aikavälillä sekä luomaan perusta täysin toimivalle markkinataloudelle.

det ökande bytesbalansunderskottet, även om det inte utgör ett omedelbart hot mot valutans stabilitet, har dock vållat en valutakris, vars effekter på landets ekonomi ännu inte har kunnat fastställas.
rahapolitiikan tehokkuutta haittaavat edelleen eräät rat kaisemattomat kysymykset.

att hålla tillbaka bytesbalansunderskottet och inflationstrycket, särskilt genom en stram finanspolitik, som förbättrar kvaliteten på de offentliga utgifterna och främjar en återhållsam löneutveckling och en flexibel lönesättning som håller löneutvecklingen i linje med produktivitetstillväxten,
pysäyttää vaihtotaseen alijäämän kasvun ja hillitsee inflaatiopaineita erityisesti tiukan finanssipolitiikan avulla parantamalla julkisten menojen laatua ja edistämällä maltillista palkkakehitystä ja joustavaa palkkojen muodostumista, jotta palkkakehitys vastaisi tuottavuuden kasvua;

att undvika en konjunkturförstärkande finanspolitik för att hålla tillbaka det växande bytesbalansunderskottet och inflationstrycket, hålla löneutvecklingen i linje med produktivitetstillväxten och förbättra budgetplaneringen och budgetutnyttjandet och de offentliga finansernas kvalitet genom att se över de offentliga utgifternas sammansättning samt minska det statliga stödet och omfördela det till horisontella mål,
välttää myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, jotta vaihtotaseen alijäämän ja inflaatiopaineiden kasvua voidaan hillitä, pitää palkkakehityksen tuottavuuden kasvua vastaavana ja parantaa talousarvion suunnittelua ja toteutusta sekä julkisen talouden laatua tarkistamalla julkisten menojen kokoonpanoa ja vähentämällä valtiontukia ja kohdistamalla ne horisontaalisiin tavoitteisiin;

de grundläggande kraven för att uppnå en höggrad av varaktig konvergens i estland är fortsatt budgetdisciplin, en fast beslutsamhet attfrämja en måttlig lönebildning och en begränsning av kreditökningen samt att säkerställa en effektiv finansiell tillsyn. allt dettaskulle även bidra till att det stora bytesbalansunderskottet kan nedbringas till hållbaranivåer i ordnade former.
eräistä tanskaa koskevista määräyksistä tehdyssä perustamissopimuksen liitteenä olevassapöytäkirjassa todetaan, että tanskan hallitusantaa eu:n neuvostolle tiedoksi kantansa osallistumisesta emun kolmanteen vaiheeseenennen kuin neuvosto suorittaa perustamissopimuksen artiklan 121 kohdassa 2 tarkoitetun arviointinsa.

de grundläggande kraven för att uppnå en höggrad av varaktig konvergens i ungern är att genomföra en hållbar och trovärdig konsolidering av de offentliga finanserna och en påtagligförbättring av landets budgetläge. att säkerställa budgetdisciplin är nödvändigt för atthålla tillbaka inflationstrycket, minska detstora bytesbalansunderskottet och återställatrovärdigheten, vilket i sin tur även skullestödja växelkursstabiliteten.
kolmansien osapuolten edustajien osallistuminen kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen toimintaan ja tähän liittyvä äänioikeusasioissa, jotka koskevat ekpj:hin liittyvientehtävien suorittamista kansallisissa keskuspankeissa, on ristiriidassa perustamissopimuksen ja perussäännön kanssa, vaikkei kyseessäolisikaan ratkaiseva ääni.

120 -allmän bakgrund i juni 2005 förelades ordförandena för världsbanken och europeiska kommissionen en begäran om ett ytterligare exceptionellt ekonomiskt stöd till kosovo i form av budgetstöd, framställd av søren jessen-petersen, särskild representant för förenta nationernas generalsekreterare och chef för unmik. kommissionen svarade att man var beredd att föreslå ett ytterligare stöd till kosovo, förutsatt att ett finansieringsunderskott kunde styrkas genom en tillförlitlig behovsbedömning i form av en medelfristig utgiftsram fastställd i samarbete med imf. den ekonomiska situationen i kosovo är mycket ogynnsam. bnp per capita uppgår till 1 230 euro, vilket är den lägsta i regionen. enligt uppskattningar från världsbanken lever ca 37% av befolkningen i fattigdom, varav 15% i extrem fattigdom. den officiella arbetslösheten är mycket hög (44%) även om den faktiska arbetslösheten sannolikt är lägre med tanke på den omfattande informella ekonomin. tillväxten har varit svag de senaste åren, och är definitivt otillräcklig för att täcka kosovos stora utvecklingsbehov. de första åren efter kriget var bnp-utvecklingen stark, inte minst på grund av återuppbyggnaden, men därefter har tillväxten påverkats negativt av ett vikande bistånd. utvecklingen 2004–2005 speglade denna trend, och visar på en brist på dynamik i ekonomin. bnp-tillväxten 2004 uppgick till 4,1%, tack vare en betydande uppgång i de offentliga utgifterna mot slutet av året. under 2005 beräknar man däremot att bnp sjönk med ca 0,2%. som en följd av den svaga ekonomiska utvecklingen har inflationen varit mycket låg eller obefintlig. den var negativ under andra halvåret 2004 och första halvåret 2005, och för 2005 som helhet föll konsumentprisindex med 1,9%. ett betydande handelsunderskott har lett till fortsatt stora underskott även i bytesbalansen (närmare 26% av bnp 2003 och 2004). preliminära uppgifter pekar på en ytterligare försämring till över 29% 2005. i brist på betydande utländska direktinvesteringar måste bytesbalansunderskottet till stor del finansieras genom utländskt bistånd i form av projektstöd (ca 23% av bnp 2004 och 2005) samt, i mindre omfattning, genom privata kapitalöverföringar (15% av bnp 2005). på grund av kosovos status enligt fn:s säkerhetsråds resolution nr 1244, dess särskilda monetära situation och bristen på tillförlitlig betalningsbalansstatistik (de uppgifter som finns bygger på imf:s uppskattningar) måste dess externa finansieringsbehov främst beräknas utifrån och styras av den offentliga sektorns behov. finanspolitiken var tämligen expansiv under 2004, men har konsoliderats under 2005, då budgetunderskottet har minskat till ca 2,8% av bnp (jämfört med 5,4% av bnp 2004). underskottet har till och med fallit till en lägre nivå än förutsett på grund av lägre kapitalutgifter än beräknat. det går redan att förutse att de ackumulerade depositioner av kontanta medel som för närvarande används för att finansiera budgetunderskotten kommer att uttömmas, och de s.k. provisoriska institutioner för självstyret (provisional institutions of self government, pisg) som inrättats under fn-mandat kan inte ta upp de offentliga lån som skulle krävas för att täcka underskotten. bedömningen är därför att underskotten kommer att bli ohållbara, även om de skulle minska något i omfattning. en åtstramning av finanspolitiken är således av hög prioritet. i oktober 2005 enades imf och kosovos myndigheter om en finanspolitisk plan för återstoden av 2005 och 2006. med utgångspunkt från imf:s rekommendationer undertecknades i november 2005 en avsiktsförklaring och ett avtal om ekonomiska och finansiella frågor (memorandum of economic and financial policies), där regeringen åtog sig att strama åt finanspolitiken betydligt. enligt avsiktsförklaringen skall underskottet hållas under 3% av bnp 2006. Ökningen av de reala offentliga utgifterna skall hållas under 0,5% och antalet offentliganställda skall minska. därigenom bör de offentliga utgifterna kunna omfördelas på så sätt att andelen investeringsutgifter ökar. på grundval av överenskommelsen med imf har kosovos myndigheter utarbetat en s.k. utgiftsram på medellång sikt, avseende perioden 2006–2008. givarsamfundet har länge krävt att en sådan utgiftsram bör införas, och den är också en förutsättning för att något ytterligare makroekonomiskt stöd från gemenskapen skall beviljas. enligt den utgiftsram som presenterats beräknas budgetunderskottet ligga nära den övre gränsen 3% av bnp (enligt tidigare nämnda avsiktsförklaring), och uppgå till 76 miljoner euro 2006 och 67 miljoner euro 2007. eftersom 2005 års utgifter visade sig bli lägre än beräknat återstår fortfarande betydande reserver av likvida medel, vilket bör räcka till för att täcka merparten av 2006 års underskott. i slutet av 2006 och framför allt under 2007, då dessa reserver i praktiken kommer att vara uttömda, torde det dock uppstå akuta likviditetsproblem, eftersom budgetunderskottet då måste finansieras helt och hållet genom stöd utifrån om man vill undvika att reserverna sjunker under miniminivån på ca 50 miljoner euro. minimireserven är den nivå som kosovos myndigheter och imf bedömer vara nödvändig för att kunna sköta betalningar ur budgeten utan att riskera en likviditetskris. behoven av finansiering utifrån bedöms därför uppgå till ca 14 miljoner euro 2006 och 67 miljoner euro 2007, med förbehåll för vissa justeringar som följer av den kommande, reviderade versionen av utgiftsramen på medellång sikt. kosovo kan med sin nuvarande status inte bli medlem i imf eller världsbanken och därför inte heller låna från dessa institutioner. handläggare vid imf håller dock en regelbunden dialog med kosovos myndigheter, och världsbanken förvaltar ida-bidrag, för närvarande ett 18-månaders bidragspaket värt 20 miljoner us-dollar som förnyades i mitten av 2005. i takt med att den offentliga sektorns likvida medel minskar, samtidigt som man inte har möjlighet att låna eller få tillgång till finansiering från imf eller världsbanken (med undantag för ida-bidragen), blir stöd från externa givare det enda sättet att täcka budgetunderskotten under 2006 och 2007. för att täcka dessa behov anser kommissionen att gemenskapen bör bevilja kosovo ett makroekonomiskt stöd i form av ett bidrag på 50 miljoner euro. gemenskapen har redan enats om att kosovos ekonomiska problem bör underlättas under de särskilt svåra omständigheter som råder, och exceptionellt ekonomiskt bistånd har tidigare beviljats genom rådets beslut 2000/140/eg och 2001/511/eg (35 miljoner euro år 2000, 30 miljoner euro 2001). den senaste betalningen inom ramen för detta stöd skedde i december 2002. -
120 -edeltävät vaiheet yk:n pääsihteerin erityisedustaja ja unmik:n johtaja søren jessen-petersen esitti kesäkuussa 2005 maailmanpankin puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle pyynnön, joka koski talousarviotukena annettavan poikkeuksellisen lisärahoitusavun myöntämistä kosovolle. komissio ilmoitti tuolloin ehdottavansa lisätuen myöntämistä kosovolle, jos perustaksi laaditaan tarpeet luotettavasti kartoittava, kattava keskipitkän aikavälin menokehys, jonka kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyy ja joka osoittaa, että rahoitusta tarvitaan. kosovon taloudellinen tilanne on erittäin heikko. kosovon bkt henkeä kohti laskettuna on 1 230 euroa, eli alhaisin koko alueella. maailmanpankin arvioiden mukaan noin 37 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä ja tästä väestönosasta noin 15 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. virallinen työttömyysaste on korkea, noin 44 prosenttia, joskin todellinen työttömyysaste on todennäköisesti tätä alhaisempi merkittävän harmaan talouden vuoksi. kasvu on ollut viime vuosina heikkoa ja riittämätöntä, kun otetaan huomioon kosovon merkittävät kehitystarpeet. kosovon bkt kasvoi heti sodan jälkeen nopeasti jälleenrakennusavun ansiosta. tällä hetkellä bkt:n kasvua heikentää rahoittajien avun väheneminen. tämä suuntaus ja dynaamisuuden puute taloudessa vaikuttivat vuosien 2004 ja 2005 talouskehitykseen. bkt:n kasvu oli vuonna 2004 arviolta 4,1 prosenttia tilanteessa, jossa julkiset menot kasvoivat vuoden loppua kohden. vuoden 2005 bkt:n arvioidaan supistuneen 0,2 prosenttia edellisvuodesta. inflaatio on ollut hyvin hidasta vähäisen taloudellisen toimeliaisuuden vuoksi. vuoden 2004 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2005 alkupuoliskolla inflaatio oli negatiivinen, ja kuluttajahintaindeksi pieneni keskimäärin 1,9 prosenttia vuonna 2005. vaihtotaseen vaje on merkittävän kauppavajeen vuoksi säilynyt suurena (lähes 26 prosenttia suhteessa bkt:hen vuosina 2003 ja 2004). vuotta 2005 koskevien alustavien tietojen mukaan vaihtotaseen vaje kasvoi kyseisenä vuonna 29 prosenttiin suhteessa bkt:hen. merkittävien suorien ulkomaisten sijoitusten puuttuessa vaihtotaseen vajetta on edelleen rahoitettu hanketukena myönnetyllä ulkomaisella avulla (jonka osuus oli vuosina 2004 ja 2005 noin 23 prosenttia suhteessa bkt:hen) ja vähäisemmässä määrin myös yksityisillä pääomansiirroilla (joiden osuus oli vuonna 2005 noin 15 prosenttia suhteessa bkt:hen). kun otetaan huomioon kosovon tämänhetkinen, yk:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1244 perustuva asema, kosovossa käytössä oleva erityinen valuuttajärjestelmä ja luotettavien maksutasetilastojen puuttuminen (nykyiset tiedot perustuvat imf:n arvioihin), kosovon ulkoiset rahoitustarpeet joudutaan arvioimaan tarkastelemalla julkisen sektorin rahoitustarpeita, joiden perusteella ne myös määräytyvät. finanssipolitiikan viritys oli elvyttävä vuonna 2004. tämän jälkeen julkista taloutta on vakautettu, ja julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2004 oli 5,4 prosenttia suhteessa bkt:hen, supistui vuonna 2005 noin 2,8 prosenttiin. alijäämä on supistunut suunniteltua enemmän ennakoitua pienempien pääomamenojen ansiosta. pienetkin alijäämät käyvät kuitenkin nopeasti kestämättömiksi tilanteessa, jossa odotettavissa on julkisen talouden alijäämän rahoittamiseen käytettävän käteistalletuskertymän ehtyminen ja jossa väliaikaiset itsehallintoelimet eivät voi nykyisen yk:n valtuutuksen puitteissa rahoittaa alijäämää julkisella velanotolla. julkisen talouden tiukka sopeuttaminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää. imf:n edustajat sopivat kosovon viranomaisten kanssa lokakuussa 2005 julkisen talouden kehyksestä jäljellä olevaa vuoden 2005 jaksoa ja vuotta 2006 varten. marraskuussa 2005 allekirjoitettiin imf:n suosituksiin perustuva aiesopimus sekä talous-ja rahoituspolitiikkaa koskeva muistio, joissa hallitus sitoutui tiukentamaan finanssipolitiikkaa merkittävästi. aiesopimuksen mukaan alijäämän olisi säilyttävä alle 3 prosentissa suhteessa bkt:hen vuonna 2006. menojen reaalimääräinen kasvu on sopimuksen mukaan pidettävä alle 0,5 prosentissa ja valtion palveluksessa olevien työntekijöiden määrää vähennettävä, jolloin julkisia menoja voidaan kohdentaa uudelleen siten, että pääomamenojen osuus kasvaa. kosovon viranomaiset ovat tämän, imf:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella laatineet keskipitkän aikavälin menokehyksen vuosiksi 2006–2008. rahoittajayhteisö on jo pitkään odottanut kyseistä menokehystä, joka on myös edellytys ey:n tarjoaman makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämiselle. julkisen talouden alijäämä on toimitetun menokehyksen mukaan lähellä aiesopimuksen mukaista ylärajaa, joka on 3 prosenttia suhteessa bkt:hen. alijäämä on arvion mukaan 76 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja 67 miljoonaa euroa vuonna 2007. koska menot jäivät ennakoitua pienemmiksi vuonna 2005, kassavaranto on säilynyt huomattavana, ja sillä voidaan kattaa suuri osa alijäämästä vuonna 2006. on kuitenkin ennakoitu, että sen jälkeen kun kyseinen varanto on käytetty, syntyy pakottavia rahoitustarpeita vuoden 2006 loppua kohti ja etenkin vuonna 2007, jolloin julkisen talouden koko alijäämä joudutaan rahoittamaan ulkoisella tuella, jotta kassavaranto voidaan säilyttää 50 miljoonan euron vähimmäistasolla. edellä mainittu määrä on vähimmäismäärä, joka kosovon viranomaisten ja imf:n mukaan tarvitaan valtionkassan hallintaa varten, jotta maksukriisin riski voitaisiin välttää. ulkoista rahoitusta on näin ollen arvioitu tarvittavan 14 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja 67 miljoonaa euroa vuonna 2007. rahoitustarpeisiin voivat kuitenkin vielä vaikuttaa mukautukset, joita mahdollisesti tehdään keskipitkän aikavälin rahoituskehyksen tulevan tarkistuksen yhteydessä. kosovo ei nykyisen asemansa vuoksi voi olla imf:n eikä maailmanpankin jäsen, joten se ei myöskään voi ottaa näiltä lainaa. imf neuvottelee kuitenkin säännöllisesti kosovon viranomaisten kanssa, ja maailmanpankki hallinnoi kansainvälisen kehitysjärjestön ida:n avustuksia (vuoden 2005 puolivälissä 18 kuukauden jaksoksi myönnetyt 20 miljoonan yhdysvaltain dollarin määrärahat). hallinnon pankkitalletukset ovat nopeasti ehtymässä, eikä kosovolla ole mahdollisuutta ottaa lainaa, eikä se myöskään saa edellä mainittuja ida:n avustuksia lukuun ottamatta rahoitusta kansainväliseltä valuuttarahastolta eikä maailmanpankilta. tämän vuoksi kosovo tarvitsee rahoittajien tukea, jotta se voisi vuosina 2006 ja 2007 kattaa julkisen talouden alijäämät (joita koskevat arviot voivat vielä muuttua). komissio katsoo, että kosovolle olisi myönnettävä avustuksena noin 50 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi. yhteisö on jo katsonut tarpeelliseksi myöntää tukea kosovon taloudellisten vaikeuksien lievittämiseksi poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. se on jo myöntänyt poikkeuksellista rahoitusapua suorina avustuksina neuvoston päätöksellä 2000/140/ey, jolla myönnettiin 35 miljoonaa euroa vuonna 2000, ja neuvoston päätöksellä 2001/511/ey, jolla myönnettiin 30 miljoonaa euroa vuonna 2001. näiden päätösten mukaisesti myönnettyjen avustusten viimeinen maksuerä suoritettiin joulukuussa 2002. -