Usted buscó: mikronukleuskokeessa (Finés - Eslovaco)

tenofoviiridisoproksiilifumaraatti oli positiivinen kahdessa kolmesta in vitro geenitoksisuus - tutkimuksesta, mutta negatiivinen in vivo mikronukleuskokeessa.
tenofovir- dizoproxilfumarát bol pozitívny v dvoch z troch in vitro štúdií genotoxicity, ale negatívny v in vivo mikronukleárnom teste.

genotoksisuutta havaittiin hiiren lymfooma- kokeessa, ja annostasolla 20- 200 mg/ kg hiiren mikronukleuskokeessa.
genotoxická aktivita bola pozorovaná v skúške s myšacím lymfómom a v dávkach 20 - 200 mg/ kg v skúške s myšacím mikronukleolom.

tätä vaikutusta ei ole in vivo vahvistettu hiiren mikronukleuskokeessa eikä rotan uds (unscheduled dna synthesis) - kokeessa.
tento účinok nebol potvrdený in vivo v mikronukleovom teste u myší a v teste na neplánovanú syntézu dna (uds, unsheduled dna synthesis) u potkanov.

19 dasatinibi ei ollut mutageeninen in vitro - bakteerisolututkimuksissa (amesin testi) eikä genotoksinen in vivo - mikronukleuskokeessa rotalla.
dasatinib nebol mutagénny v testoch in vitro na bakteriálnych bunkách (amesov test) a nebol genotoxický v teste in vivo na potkaních mikronukleoch.

geenitoksisuustutkimukset ovat osoittaneet, että tenofoviiridisoproksiilifumaraatti oli negatiivinen in vivo hiiren luuytimen mikronukleuskokeessa, mutta positiivinen saaden aikaan mutaatioita in vitro l5178y hiiren lymfoomasolukokeessa s9- metabolisen aktivaation yhteydessä tai ilman sitä.
Štúdie genotoxicity ukázali, že tenofovir- dizoproxilfumarát bol negatívny v in vivo skúške s myšími mikrojadrami kostnej drene, ale bol pozitívny pre indukovanie napredujúcich mutácií v in vitro skúške l5178y s myšími lymfomatóznymi bunkami za prítomnosti alebo absencie s9 metabolickej aktivácie.

amprenaviiri ei ollut mutageeninen tai genotoksinen useissa in vivo ja in vitro genotoksisuusmäärityksissä, mm bakteerin käänteismutaatiotestissä (ames test), hiiren lymfoomakokeessa, rotan mikronukleuskokeessa tai ihmisen perifeerisillä lymfosyyteillä suoritetuissa kromosomipoikkeamakokeessa.
58 v súbore testov in vitro a in vivo, zahŕňajúcich test reverzibility bakteriálnej mutácie (amesov test), test lymfómových buniek myší, mikronukleárny test na potkanoch a test chromozómových aberácií v ľudských lymfocytoch, amprenavir nevykázal mutagénne ani genotoxické pôsobenie.