Vous avez cherché: kaasregulatsiooni (Estonien - Finnois)

-euroopa rahandusruumi korraldamise kiirendamine, kaasa arvatud kaasregulatsiooni läbi.
-euroopan rahoitusmarkkinoiden organisoimisen nopeuttaminen mukaan luettuna yhteiskunnallis-ammatillinen itse-ja yhteissääntely.

3.5 eneseregulatsiooni ja kaasregulatsiooni edukus sõltub eelkõige järgmistest teguritest:
3.5 yhteis-ja itsesääntelyn onnistuminen riippuu etenkin seuraavista asioista:

sidusrühmade ergutamine, et nad töötaksid välja piisavad enese- ja kaasregulatsiooni süsteemid ja neid rakendaksid.
sidosryhmien kannustaminen riittävien itse- ja yhteissääntelyjärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.

8.8 tihti soovitatud vahend seadusandliku koorma vähendamiseks oleks auto-ja kaasregulatsiooni mehhanismide suurem kasutamine.
8.8 usein todetaan, että lainsäädäntötaakkaa voitaisiin keventää hyödyntämällä nykyistä enemmän itse-ja yhteissääntelymekanismeja.

-määruste lihtsustamine nii euroopa kui siseriiklikul tasandil, laiendades ühiskondlikku ja majanduslikku ise-ja kaasregulatsiooni;
-yksinkertaistamalla unionin ja jäsenvaltioiden sääntelyä, jolloin annettaisiin tilaa yhteiskunnallis-ammatilliselle itse-ja yhteissääntelylle

meetmete eesmärk on soodustada ise- ja kaasregulatsiooni algatuste loomist ja rakendamist ning julgustada sidusrühmi võtma kõikide uute tehnoloogiate ja teenuste väljatöötamisel arvesse laste turvalisust.
toimilla pyritään edistämään itse- ja yhteissääntelyaloitteiden luomista ja toteuttamista ja kannustamaan sidosryhmiä ottamaan huomioon lasten turvallisuus uutta teknologiaa ja uusia palveluja kehitettäessä.

3.5.3 komitee usub, et päritolumaa põhimõtte üldine rakendamine piiriüleste teenuste osas on enneaegne. see põhimõte eeldab võrreldavat keskkonda — nii de facto keskkonda kui õiguskeskkonda. komitee arvates on päritolumaa põhimõtet võimalik efektiivselt kohaldada üksnes juhul, kui tema ulatuse osas on tagatud õiguskindlus ja õigusselgus. selle põhimõtte kohaldamine ilma asjakohase üleminekuperioodita põhjustaks probleeme, eriti arvestades seda, et komitee arvates ei ole veel ära kasutatud kõiki olemasolevaid valdkond valdkonna haaval ühtlustamise võimalusi. arvestades seda, et elis on jätkuvalt erinevad õigus-, sotsiaalhoolekande-ja tervishoiusüsteemid, kaasneb sellega süsteemide üksteisega konkureerimise oht, nõrgestades tööhõive-, keskkonna-ja tarbijakaitse standardeid. puhtalt horisontaalse laadiga meetmete rakendamise asemel saab siseturu vajadusi kõige paremini järgida valdkond valdkonna haaval ühtlustamisega, eriti tundlikel aladel. see tähendaks iga valdkonna (kusjuures kaasaks kõik asjaosalised rühmad ja eelkõige tarbijakaitse, tööturu osapooled jne) päritolumaa põhimõtte rakendamisele eelnevat sobivuse analüüsimist ulatusliku mõjude hindamise raames, mis hõlmaks ka sotsiaalseid ja keskkonna alaseid aspekte. kuna ühtlustamismeetmed on vähemalt sama olulised kui teised siseturu väljakujundamise vahendid, tuleb sobiva aja jooksul ühtlustada õigusakte valdkondades, kus liikmesriikidel on kohustused tervishoiu, sotsiaalhoolekande ja kutsetegevuse osas. vahepeal peaksid euroopa komisjon, euroopa parlament ja nõukogu hindama, kas nendes valdkondades on ühtlustamisel tehtud piisavalt edusamme. vajaduse korral ja olenevalt õigusaktide ühtlustamise astmest võib siseriiklike õigusaktide vastavusse viimiseks määrata täiendav üleminekuperiood. komitee arvates võimaldaks see koos erikohtlemise jaoks kvalifitseeruvate teenuste (nt vabade elukutsete osutatud teenused) täpse määratlusega järkjärgulist kohandamist vastavates valdkondades; üleminekuperioodi lõppemisel võib seejärel jõustuda päritolumaa põhimõte, võimaldades siseturu väljakujundamist. sama kehtib kaasregulatsiooni ja iseregulatsiooni mehhanismide kohta.
3.5.3 näin ollen komitean mielestä alkuperämaaperiaatteen soveltaminen rajatylittäviin palveluihin on liian aikaista. alkuperämaaperiaate edellyttää, että lähtökohtana on sekä todellisuudessa että oikeudelliselta kannalta vertailukelpoinen tilanne. komitean näkemyksen mukaan alkuperämaaperiaatteen soveltaminen voi olla menestyksellistä vain, kun sen soveltamisalasta on oikeudellinen selvyys ja oikeusvarmuus. alkuperämaaperiaatteen noudattaminen ilman asianmukaista siirtymäkautta on näin ollen ongelmallista, varsinkin kun alakohtaiseen yhdenmukaistamiseen käytettävissä olevia välineitä ei komitean mielestä ole vielä hyödynnetty tyhjentävästi. alkuperämaaperiaatteessa piilee vaara, että järjestelmät kilpailevat keskenään ja että kuluttajien ja työntekijöiden suoja sekä ympäristönsuojelustandardit heikkenevät, sillä eu:n jäsenvaltioissa on yhä erilaisia oikeus-, sosiaali-ja terveydenhuoltojärjestelmiä. soveltamalla yhdenmukaista alakohtaista lähestymistapaa voidaan etenkin erityisen herkät alat mukauttaa paremmin sisämarkkinoiden haasteisiin kuin liian aikaisin toteutetulla laaja-alaisella yhdenmukaistamisella. kaikki sidosryhmät ja etenkin kuluttajansuoja-alalla toimivat tahot ja työmarkkinaosapuolet olisikin kutsuttava mukaan tutkimaan kattavan — myös sosiaalisia ja ympäristöpoliittisia näkökohtia koskevan — seuraustenarvioinnin yhteydessä, voidaanko kyseisillä aloilla soveltaa alkuperämaaperiaatetta. koska yhdenmukaistamistoimet ovat vähintään yhtä arvokas väline sisämarkkinoiden toteuttamisessa, tulisi asianmukaisessa ajassa lähentää säännöksiä aloilla, joilla jäsenvaltioilla on erityisiä terveys-, sosiaali-tai ammattioikeudellisia velvoitteita. komission, euroopan parlamentin ja neuvoston tulisi arvioida puolivaiheessa, onko edellä mainittuja aloja yhdenmukaistettu riittävästi. sen mukaan, kuinka hyvin oikeussäännöksiä on saatu lähennettyä, tulisi antaa lisäaikaa yhdenmukaistamisen avulla tehtävälle lähentämiselle. tällä menettelyllä on — sen lisäksi, että näille erityispalveluille (esim. vapaille ammateille) saadaan tarkat määritelmät — komitean mielestä se etu, että asianomaiset tahot voivat asteittain valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla siirtymäkauden jälkeen sovellettavaan alkuperämaaperiaatteeseen, mikä on välttämätöntäkin sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. tämä koskee myös yhteis-ja itsesääntelymekanismeja.