Vous avez cherché: kaasreguleerimine (Estonien - Finnois)

kaasreguleerimine ja põhinõuded
yhteissääntely ja olennaiset vaatimukset

uus lähenemisviis standardimises: klassikaline kaasreguleerimine
uusi lähestymistapa standardeihin – perinteinen yhteissääntely

-õigusaktide asendamise lahenduste suhtes (ise-ja kaasreguleerimine)
-ratkaisut, joilla voidaan korvata lainsäädäntö (yhteis-ja itsesääntely)

• kõigi komisjoni algatuste suhtes peetud nõupidamistega arvestamine;• seadustele ja määrustele alternatiivide otsimine (nt isereguleerimine või seadusandja ja huvitatud osaliste kaasreguleerimine).
• selvitetään, olisiko syytä peruuttaa komission ehdotuksia, jotka ovat vielä ministerineuvoston ja euroopan parlamentin käsiteltävänä.• sovelletaan kuulemisprosessia kaikkiin komission aloitteisiin.• etsitään vaihtoehtoja säädöksille (esimerkiksi itsesääntely tai lainsäätäjän ja asianomaisten tahojen yhdessä toteuttama sääntely).

2004. aastal tegelesid nõukogu ja tema eesistujariik aktiivselt mitme paremat õigusloomet käsitleva küsimusega. 2004.–2005. aasta eesistujariikide (iirimaa, madalmaad, luksemburg ja Ühendkuningriik) 2004. aasta ühisalgatuses ja selle 2004. aasta detsembri ajakohastatud versioonis (mida toetasid ka soome ja austria, kes on eesistujariigid aastal 2006) esitati üleskutse teha konkreetseid jõupingutusi seoses halduskoormuse vähendamise, mõjuhindamiste, lihtsustamise ja alternatiivsete õigusloomevahendite (nt ise-ja kaasreguleerimine) ulatuslikuma kasutusega. märkimisväärne saavutus oli see, et nõukogu kinnitas 15 lihtsustamisprioriteedist koosneva loetelu, millega komisjonil paluti arvestada, ning käivitas kõige esimese mõjuhindamise enne oluliste muudatuste vastuvõtmist (seoses kavandatava patareisid ja akusid käsitleva direktiiviga). samas on aga kahetsusväärne, et kolmekümnest komisjoni esitatud lihtsustusettepanekust on nõukogu vastu võtnud ainult 10 ning liialt paljusid muudatusi ei analüüsitud selgelt.
neuvosto ja sen puheenjohtajavaltio työskentelivät vuonna 2004 aktiivisesti erinäisten parempaan säädöskäytäntöön liittyvien näkökohtien parissa. vuosina 2004–5 puheenjohtajina toimivien jäsenvaltioiden (irlannin, alankomaiden, luxemburgin ja yhdistyneen kuningaskunnan) tammikuussa 2004 esittämässä yhteisaloitteessa ja siihen joulukuussa 2004 tehdyssä päivityksessä (jonka hyväksyivät myös suomi ja itävalta, jotka toimivat puheenjohtajina vuonna 2006), vaadittiin erityistoimia hallintotaakan pienentämiseksi, vaikutustenarvioinnin toteuttamiseksi, lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja sääntelyvaihtoehtojen (kuten itse-ja yhteissääntelyn) käytön lisäämiseksi. huomattava saavutus oli se, että neuvosto hyväksyi lainsäädännön yksinkertaistamista koskevan 15-kohtaisen prioriteettilistan, joka komissiota kehotetaan ottamaan huomioon, ja neuvoston kaikkien aikojen ensimmäisen vaikutustenarvioinnin käynnistäminen ennen huomattavien muutosten hyväksymistä (paristoja ja akkuja koskevaan direktiiviehdotukseen liittyen). on kuitenkin valitettavaa, että komission esittämistä 30 yksinkertaistamisehdotuksesta neuvosto hyväksyi ainoastaan kymmenen ja että liian monia muutoksia ei analysoitu selkeästi.