Vous avez cherché: liblikõieliste (Estonien - Finnois)

kõrreliste või liblikõieliste taimedega või nii kõrreliste kui ka liblikõieliste taimedega karjamaadel.
lyhytikäisillä laitumilla, joilla kasvaa heinä- ja palkokasveja ja sekalaisia lajeja.

see ei kehti siiski liblikõieliste suhtes rohumaal, kus liblikõieliste osakaal on väiksem kui 50 %.
tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos nurmesta alle 50 prosenttia on palkokasveja.

määruse artikli 33 lõike 2 punkti e kohaselt peaksid liikmesriigid teatama komisjonile muu hulgas liblikõieliste heintaimede ja teiste haljassöötade all olevate pindade muutustest.
jäsenvaltioiden olisi 33 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti ilmoitettava komissiolle muun muassa palkokasvien ja muun tuoreen rehun viljelyalojen muutoksista.

lõike 2 punkt c ei kehti aga ristiku suhtes rohumaal, kus ristiku osakaal on väiksem kui 50 %, ega muude heintaimede allakülviga liblikõieliste taimede suhtes.
edellä olevan 2 kohdan c alakohta ei kuitenkaan koske apilaa nurmessa, jossa apilan osuus on alle 50 prosenttia, eikä muita palkokasveja, joiden aluskasvina käytetään nurmikasveja.

g) arvestus orgaanilise mineraliseerumise, liblikõieliste taimede ja atmosfääri sadestumise osakaalu ning pinnases oleva lämmastiku koguse kohta hetkel, kui põllukultuurid hakkavad seda kasutama olulistes kogustes;
g) laskelma orgaanisen aineksen mineralisoitumisen, palkokasvien ja ilmakehän laskeuman vaikutuksista sekä typen määrästä maaperässä silloin, kun kasvusto alkaa sitä käyttää merkittävässä määrin;

(3) liblikõieliste söödakultuuride kasvatamine on põllumajanduslik tegevus, mis looduslikult taastab mulla viljakuse; seepärast on selliste põllukultuuride kasvatamise laiendamine oluline põllumajandustoodete mahepõllundustootmise edendamiseks.
(3) rehupalkokasvien viljely on luonnollinen maatalouskäytäntö maaperän viljavuuden palauttamiseksi entiselleen. se on näin ollen tärkeä osatekijä maataloustuotteiden luonnonmukaisen tuotantotavan kehittämisessä.

üle 75 % põllumaast kasutatakse rohu või muude rohttaimede kasvatamiseks, kesaks, liblikõieliste kultuuride kasvatamiseks või kõnealuste kasutusviiside kombinatsiooniks, tingimusel et kõnealuste kasutusviisidega mitte hõlmatud põllumaa ei ole suurem kui 30 hektarit;
jolla yli 75 prosenttia peltoalasta käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, on kesannolla, käytetään palkokasvien viljelyyn tai käytetään näiden käyttötapojen yhdistelmään, edellyttäen, että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria;

(11) need tingimused hõlmavad väetamiskava väljatöötamist igale põllumajandusettevõttele, väetamismeetodite dokumenteerimist väetamisarvestuse abil, regulaarseid pinnaseanalüüse, rohukatet talvel pärast maisikasvatust, rohumaa kündmist käsitlevaid erisätteid, sõnniku laotamist alles pärast rohumaa kündi ning väetamise kohandamist vastavalt liblikõieliste taimede panusele. nende sätete eesmärk on tagada põllukultuuride vajadustele vastav väetamine, mille puhul vähendatakse ja hoitakse ära lämmastiku kadusid vette.
(11) näihin edellytyksiin sisältyy tilakohtaisten lannoitussuunnitelmien laatiminen, lannoitteiden käytön seuraaminen lannoitekirjanpidolla, säännölliset maaperäanalyysit, talviajan kasvipeite maissinviljelyn jälkeen, erityiset säännökset nurmen kyntämisestä, nurmen kyntöä edeltävän lannanlevityksen kieltäminen ja lannoituksen mukauttaminen palkokasvien vaikutuksen huomioon ottamiseksi. näiden säännösten tarkoituksena on varmistaa kasvuston tarpeisiin perustuva lannoitus sekä vähentää ja estää typen pääsyä vesistöihin.