Vous avez cherché: majandussüsteemi (Estonien - Finnois)

eesmärk 1 "lombardia majandussüsteemi konkurentsivõime tõstmine"
akseli 1 "lombardian talousjärjestelmän kilpailukyvyn kehittäminen".

eesmärk 1: "lombardia majandussüsteemi konkurentsivõime tõstmine"
akseli 1%quot%lombardian talousjärjestelmän kilpailukyvyn kehittäminen%quot%.

2. uurimise läbiviimisel võtab komisjon arvesse i lisas nimetatud riikide konkreetset majandussüsteemi.
2. tutkimusta suorittaessaan komissio ottaa huomioon liitteessä i tarkoitettujen maiden erityisen talousjärjestelmän.

Ühe asutuse pankrott võib põhjustada teiste asutuste pankroti ning võimalik, et ka majandussüsteemi kriisi.
yhden laitoksen konkurssi voi johtaa toisten laitosten konkursseihin, mikä voi aiheuttaa koko alan kriisin.

Üks suuremaid väljakutseid tänasele euroopale on konkurentsivõimet, süsiniku piiranguid ja energia turvalisust kombineeriva majandussüsteemi siirdamine.
yksi eu:n suurimmista nykyisistä haasteista koskee sellaisen talousjärjestelmän juurruttamista, jossa yhdistyvät kilpailukyky, hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ja energian saantivarmuus.

3. soodustada montenegro võimalikult ulatuslikku integreerimist euroopa poliitilisse ja majandussüsteemi, tuginedes riigis toimuvatele arengutele ja saavutustele;
3. helpottaa montenegron liittymistä mahdollisimman tiiviisti euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan omien ansioidensa ja saavutustensa pohjalta;

5.4 kuid euroopa majandussüsteemi mõjutavad tugevalt väikesed ja keskmise suurusega ettevõtted, mis on sageli kapitalipuuduses, sest otsivad abi põhiliselt pankadelt.
5.4 eurooppalaiselle talousjärjestelmälle hyvin luonteenomaisia ovat pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on usein pääomavajetta, koska ne turvautuvat yleensä pankkeihin.

ootamatud kriisid ühes piirkonnas või geograafilises regioonis võivad võimendavate efektide (kiire nakkuste levik, tagasiside jms) tõttu kaasa tuua kogu majandussüsteemi laiaulatusliku kokkuvarisemise.
Äkillinen tuho yhdellä sektorilla tai maantieteellisellä alueella voi siirtää vakavia häiriöitä koko talouksien verkon yli tartunnan, palautekytkentöjen ja muiden vahvistumistapojen kautta.

kuigi eurogrupi eesistuja kaheks aastaks ametissenimetamine 2005. aastal on eurotsooni välisele esindatusele stabiilsust lisanud, on eurotsooni välist esindatust vaja kooskõlas kehtivate lepingutega parandada, et eurotsoon saaks võtta oma majanduslikule kaalule vastava juhtiva strateegilise rolli ülemaailmse majandussüsteemi arendamisel.
vaikka euroryhmän puheenjohtajan nimittäminen kaksivuotiskaudeksi vuonna 2005 on vakauttanut euroalueen ulkoista edustusta, sitä olisi parannettava nykyisten sopimusten mukaisesti, jotta euroalue voi ottaa strategisesti johtavan aseman maailmanlaajuisen talousjärjestelmän kehittämisessä ja jotta alueen asema on oikeassa suhteessa sen taloudelliseen painoarvoon.

-turumajandusel ja läbipaistvusel põhineva majandussüsteemi usaldusväärse juhtimise tagamine, samuti intensiivne poliitika säästva arengu edendamiseks, sealhulgas vaesuse ja ebavõrdsuse vähendamine ning tööhõive-ja sotsiaalpoliitika alane dialoog.
-terveen, markkinatalouden ja avoimuuden periaatteisiin perustuvan taloushallinnon luominen sekä sellaisten aktiivisten politiikkojen toteuttaminen, joilla pyritään edistämään kestävää kehitystä, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta sekä työllisyys-ja sosiaalipoliittinen vuoropuhelu mukaan luettuina

(1) euroopa Ülemkogu 23. ja 24. märtsi 2000. aasta lissaboni kohtumise järeldustes määratakse kindlaks uued strateegilised eesmärgid tööhõive, majandusreformide ja sotsiaalse sidususe edendamiseks teadmistepõhise majandussüsteemi lahutamatu osana. euroopa Ülemkogu kutsus liikmesriike üles võtma põhiseadusest tulenevate eeskirjade raames vajalikke meetmeid ning nõukogu ja komisjoni kutsuti üles oma pädevuste piires töötama muu hulgas välja vabatahtlikkuse alusel kasutatav elulookirjelduse (cv) ühine euroopa formaat, mis lihtsustaks haridus-ja koolitusasutustel ning samuti tööandjatel omandatud oskuste hindamist ning soodustaks liikuvust.
(1) lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen eurooppa-neuvoston päätelmissä määritellään uudet strategiset tavoitteet työllisyyden, talousuudistusten ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi tietoon perustuvaan talouden olennaisina osina. eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita toteuttamaan valtiosääntöjensä puitteissa tarvittavat toimenpiteet, ja neuvostoa ja komissiota pyydettiin laatimaan kumpikin toimivaltansa puitteissa muun muassa ansioluetteloille yhteinen eurooppalainen malli, jonka käyttö olisi vapaaehtoista ja jonka avulla oppilaitosten ja työnantajien olisi helpompi arvioida hankittuja tietoja ja edistää liikkuvuutta.