Vous avez cherché: pensionimaksete (Estonien - Finnois)

pensionimaksete lõppkuupäev: …
tarvittaessa eläkkeen lakkaamisaika: …

pensionimaksete tasumise perioodi pikendatakse 3 kuu võrra aastas kuni 2013. aastani, mil see jõuab 38 aastani.
jos ansioiden ja vakuutuksen laskentaperusteiden mukaan saatua laskentaperustetta soveltaen laskettu eläke on määrältään suurempi kuin eläke, joka saatai-

prantsuse kodanik, kellel oli raskusi pensionimaksete kättesaamisega, esitas kaebuse prantsusmaa piirkondliku tervisekindlustuse büroo vastu.
ranskan kansalainen esitti ranskan alueellista sairausvakuutuslaitosta vastaan kantelun eläkemaksuvaatimuksiin liittyvistä ongelmistaan.

3. kutsub keskust ja komisjoni üles teavitama euroopa parlamenti oma katsete tulemustest leida lahendus keskuse töötajate pensionimaksete küsimuses;
3. pyytää keskusta ja komissiota antamaan parlamentille tietoja keskuksen henkilöstön eläkemaksukysymyksen ratkaisupyrkimysten tuloksista;

2. kutsub keskust ja komisjoni üles tegema täiendavaid pingutusi selleks, et jõuda rahuldava lahenduseni keskuse töötajate pensionimaksete küsimuses;
2. pyytää keskusta ja komissiota lisäämään ponnisteluja tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi keskuksen henkilöstön eläkemaksukysymyksessä;

muutuvtasu maksmine või vabatahtlike pensionimaksete tegemine, võttes kas uue maksekohustuse või tehes makse sellise maksekohustuse alusel, mis võeti ajal, mil krediidiasutus või investeerimisühing ei täitnud kombineeritud puhvri nõuet.
muuttuvien palkkioiden tai lisäeläke-etuuksien maksaminen joko luomalla uusi maksuvelvoite tai suorittamalla sellaisen maksuvelvoitteen mukainen maksu, joka on luotu aikana, jona laitos ei ole täyttänyt yhteenlaskettuja puskurivaatimuksiaan.

kolmanda tingimuse täitmiseks (63 aastat ja 15 aastat pensionimaksete tasumist), tõstetakse kindlustatud isikute pensionilemineku iga 4 kuu võrra aastas jõudmaks 2008. aastaks 63 eluaastani.
saadakseen oikeuden vanhuuseläkkeeseen vakuutetun on täytettävä samanaikaisesti kaksi ehtoa, jotka vaihtelevat vakuutetun sukupuolen mukaan.

kulud, mis tekivad seoses tingliku tööaja arvestamisega töötajate ja tööandja pensionimaksete suhtes, ning kulud, mis tulenevad kindlustusfondi tap-ote makstavatest pensionitest, katavad ote ja kreeka ametiasutused.
ote ja kreikan hallitus vastaavat kuluista, jotka syntyvät näennäistyöajan myöntämisestä liittyen työntekijöiden ja työnantajan eläkemaksujen kokonaismäärään, sekä kuluista, jotka syntyvät tap-oten myöntämistä eläkkeistä.

(5) pärast seda, kui selgus, et valitsemissektori eelarve puudujääk oli 2005. aastal 7,5% skpst (avaldatud 2006. aasta kevadel), teatasid ungari ametiasutused 2006. aasta aprillis toimunud üldvalimiste järel, et eelarvepuudujääk võib parandusmeetmete puudumisel tõusta 2006. aastal 11,6%ni skpst [3]. eelarveseaduses ning 2005. aasta ajakohastatud lähenemisprogrammis sätestatud kavandatud eelarvepuudujäägi (6,1% skpst) ületamine oli peaaegu täielikult tingitud ülekuludest (ligikaudu 5% skpst). peamiselt ilmnesid need kesksete eelarveinstitutsioonide tegevuskulude, pensionimaksete ja tervishoiukulude valdkonnas ning kohalike omavalitsuste oodatust suuremate investeeringute tõttu seoses valimiskampaaniatega. ligikaudu 1,5% ulatuses skpst oli ületamine selgitatav ühest küljest valitsussektori eelarvesse arvestatud maanteede investeeringutega [4] (1,1% skpst), mis algselt pidi tehtama eelarveväliselt avaliku ja erasektori vahelise partnerluse raames, ning teisest küljest kapitalirendi korras ostetud sõjalennukitega seotud kuludega (0,3% skpst). kumbagi neist kuludest ei võetud algse ametliku eesmärgi juures arvesse.
5) sen jälkeen kun julkisen talouden alijäämätoteutumaksi oli (keväällä 2006) ilmoitettu 7,5 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2005, unkarin viranomaiset ilmoittivat huhtikuun 2006 parlamenttivaalien jälkeen, että vuoden 2006 alijäämää tarkistettaisiin huomattavasti ylöspäin, ja alijäämä saattaisi olla ilman korjaavia toimenpiteitä 11,6 prosenttia suhteessa bkt:hen [3]. alijäämätavoitteeksi oli asetettu 6,1 prosenttia suhteessa bkt:hen talousarviolaissa ja joulukuussa 2005 tarkistetussa lähentymisohjelmassa, ja sen ylittyminen aiheutui lähes kokonaan menojen ylityksistä (noin 5 prosenttia suhteessa bkt:hen). ylitykset tapahtuivat lähinnä valtionhallinnon julkisen talouden instituutioiden toimintakustannuksissa, eläkemaksuissa ja terveydenhoitomenoissa. myös paikallishallinnon investoinnit osoittautuivat odotettua suuremmiksi vaalien vuoksi. ylityksestä noin 1 12 prosenttia suhteessa bkt:hen voitiin selittää yhtäältä sillä, että eräs moottoritieinvestointi, jonka alun perin oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella, laskettiinkin julkiseen talouteen kuuluvaksi [4] (1,1 prosenttia suhteessa bkt:hen) ja toisaalta sillä, että rahoitusleasingsopimuksella ostettiin sotilasilma-aluksia (0,3 prosenttia suhteessa bkt:hen). näitä kustannuksia ei alun perin ollut otettu huomioon virallisessa alijäämätavoitteessa.