Vous avez cherché: väestönkasvu (Finnois - Estonien)

väestönkasvu
rahvastiku kasv

väestönkasvu ja
rahvaarvu juurdekasv

eurooppalaiset elävät aiempaa vanhemmiksi väestönkasvu
kui palju inimesi elab euroopa liidus? eurooplaste eluiga pikeneb rahvastiku kasv

sen jälkeen väestönkasvu on riippuvainen maahanmuutosta.
alates sellest ajast sõltub elanike arvu kasv immigratsioonist.

eurooppa vuonna 2004: väestönkasvu ympäristönäkökulma on
2000. aasta prognoos 2050. aastaks jah

väestönkasvu: syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttovirtojen vaikutus.
elanikkonna kasv: sündimuse, suremuse ja rändevoogude mõju

joissain baltian maissa väestönkasvu kääntyi jopa negatiiviseksi muuttoliikkeen vuoksi.
sisseränne moodustab el-15s praegu kaks kolmandikku elanikkonnanetokasvust.

energiantarpeen lisääntyminen ja väestönkasvu ovatvoimakkaimpia kehitysmaissa, joissa nopea kaupungistuminen lisää laajamittaisen sähköntuotannon tarvetta.
suurem osa energiatarbimise suurenemisest ja rahvaarvukasvust leiab aset arengumaades, kus kiire linnastuminesuurendab vajadust laiaulatusliku elektritootmise järele.

kyseisten maiden nopea väestönkasvu jamuut rakenteelliset syyt estävät, että niidentalouskasvu johtaisi useimpien kansalaistenelintason nousuun.
sotsiaalmajandus ja turud:konkurentsivõime ja sotsiaalneühtekuuluvus

joissain tapauksissa väestönkasvu kääntyi jopa negatiiviseksi maastamuuton, syntyvyyden jyrkän alenemisen ja kuolevuuden äkillisen nousun yhteisvaikutuksesta.
uutes kie liikmesriikides, kus rahvastik sõjajärgselperioodil kuni 1980. aastateni pidevalt kasvas, peatus aga rahvastiku kasv 1990. aastatel.väljarände, sündimuse languse ja suremuse järsu tõusu tõttu muutus see mõnel juhul iseginegatiivseks.

300 000 ihmistä enemmän kuin kuoli, joten luonnollinen väestönkasvu oli alle 0,1 prosenttia, kymmenesosa yhdysvaltain kasvuvauhdista.
kuna ameerika Ühendriigid on üks riik ja el koosneb 27 riigist, võib ka väita, et teistes eli liikmesriikides ja mitte kolmandates riikides sündinud elanikud tuleks sellest võrdlusest välja jätta, et võrdlusel oleks mõtet. need moodustavad ligikaudu 2% eli elanike arvust.

taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen tilanne ja suuntaukset oli päinvastainen eli luonnollinen väestönkasvu ylitti negatiivisen nettomuuton (ryhmä 3).
majanduslik, sotsiaalne ja territoriaalne olukord ja suundumused

euroopalla oli edessään vanhempien (55–64-vuotiaiden) työntekijöiden ikään liittyvät työllisyysongelmat ja ikääntyvän väestönkasvu.
euroopa seisis vanemate töötajate (55–64) puhul silmitsi eaga seotud tööhõiveprobleemidega ja eakaelanikkonna arvu kasvuga.

maatalouspolitiikan alueellista vaikutusta selvittävässä äskettäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että markkinapoliittiset tuet suosivat kehittyneitä maaseutuja, joilla on isoja maatiloja, alhainen työttömyysaste ja keskimääräistä suurempi väestönkasvu.
hiljutises uuringus ühise põllumajanduspoliitika territoriaalse mõju kohta jõuti järeldusele, et turupoliitika toetamine kaldub olema kasulikum suurte põllumajandusettevõtetega ja väiksema tööpuudusega arenenumatele maapiirkondadele, kus ka elanikkonna kasv on keskmisest kõrgem.

28.komission äskettäinlaatimassa valmistelu-asiakirjassa”more and better educationin developing countries” todetaan, että väestönkasvu on otettava huomioon.
28.komisjonitalituste hiljutisestöödokumen-dis „kättesaadavamja parem haridus arenguriikides” tunnistatakse, etrahvaarvu kasv on üks asjaolu, midatuleb arvesse võtta.

euroopan väestönkasvu muodostuu luonnollisesta väestönkasvusta (ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee) ja nettomuutosta (eurooppaan muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä pois).
euroopa rahvastiku kasv koosneb loomulikust iibest (st kui sündide arv ületab surmade arvu) ja rändesaldoga seotud kasvust (st kui eli elama asunute arv ületab sealt lahkunute arvu).

uusissa kie-jäsenvaltioissa – joiden väestö kasvoi yhtämittaisesti sotien jälkeisen ajan 1980-luvun puoliväliin saakka – väestönkasvu pysähtyi 1990-luvulla.
el-15s, kus loomulik rahvastiku kasv aeglustus, kasvas elanikkond viimasel kümnendilpeamiselt positiivse puhasrände arvel.

(5) yhteisö ja sen jäsenvaltiot tukevat yksilöiden oikeutta päättää vapaasti lastensa lukumäärästä ja synnytysten tiheydestä ja tuomitsevat kaikki väestönkasvun hillitsemiseksi tehtävinä pakkoabortteina, pakkosterilointeina, lastenmurhina tai ei-toivottujen lasten hylkäämisinä, heitteillejättöinä tai huonona kohteluna tapahtuvat ihmisoikeuksien loukkaukset.
(5) Ühendus ja selle liikmesriigid toetavad isikute õigust otsustada vabalt oma laste arvu ning sünnivahemiku üle; nad mõistavad hukka mis tahes inimõiguste rikkumise, mille väljenduseks on sundabort, sundsteriliseerimine, vastsündinud lapse tapmine ema poolt või soovimatute laste hülgamine, mahajätmine või kuritarvitamine rahvaarvu kasvu vähendamise abinõuna.