Vous avez cherché: alijäämätilanteen (Finnois - Lituanien)

2. viimeaikainen kehitys ja unkarin viranomaisten toteuttamat toimet alijÄÄmÄtilanteen korjaamiseksi
2. naujausios tendencijos ir vengrijos valdžios institucijų priimtos priemonės deficitui pataisyti

komissio antoi 14 päivänä joulukuuta 2004 neuvostolle tiedonannon, jonka mukaan vuotta 2005 olisi pidettävä asianmukaisena määräaikana alijäämätilanteen korjaamiselle.
2004 m. gruodžio 14 d. komisija priėmė komunikatą tarybai, kuriame padarė išvadą, kad 2005 m. turėtų būti laikomi tinkamu terminu padėčiai ištaisyti.

julkisen talouden alijäämä euroalueella supistui vuonna 2004 hieman (2,7%:iin suhteessa bkt:hen vuoden 2003 2,8%:n alijäämästä) kasvettuaan kolmena edellisenä vuonna lähinnä talouden laskusuhdanteen vuoksi. myös 25 jäsenvaltion eu:n kokonaisalijäämä supistui (2,9%:sta 2,6%:iin suhteessa bkt:hen) ennen kaikkea sen vuoksi, että alijäämä supistui huomattavasti useissa uusissa jäsenvaltioissa. komission kevään 2005 talousennusteen mukaan euroalueen ja koko eu:n alijäämätilanne pysynee yleisesti ottaen vakaana vuosina 2005 ja 2006 edellyttäen, ettei politiikka muutu nykyisestä. sitä vastoin velkasuhteen ennustetaan kasvavan sekä euroalueella että koko eu:ssa. vuonna 2006 velka suhteessa bkt:hen on ennusteen mukaan 71,9 prosenttia euroalueella ja 64,2 prosenttia koko eu:ssa. kokonaisalijäämäluvut kätkevät taakseen huomattavia maakohtaisia eroja. vuonna 2004 julkisen talouden rahoitusasema oli kuudessa eu-maassa tasapainoinen tai ylijäämäinen. näistä maista kolme kuuluu euroalueeseen. sitä vastoin neljässä euroalueeseen kuuluvassa jäsenvaltiossa (kreikka, saksa, ranska, italia) ja seitsemässä euroalueen ulkopuolisessa jäsenvaltiossa (tšekki, kypros, unkari, malta, puola, slovakia ja yhdistynyt kuningaskunta) alijäämät ylittivät 3 prosentin viitearvon suhteessa bkt:hen. vaikka alijäämän odotetaan supistuvan vuonna 2005 tai 2006 useissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden osalta on parhaillaan käynnissä liiallisia alijäämiä koskeva menettely (saksa, ranska, kypros, malta), sen odotetaan ylittävän 3 prosentin viitearvon suhteessa bkt:hen vuonna 2005 italiassa ja portugalissa, jos ne eivät muuta nykyistä politiikkaansa.
po trejus metus iš eilės blogėjusios padėties, kuri iš esmės atspindėjo ekonomikos vystymosi sulėtėjimą, 2004 m. euro zonos valdžios sektoriaus deficitas žymiai sumažėjo (nuo 2,8% bvp 2003 m. iki 2,7% 2004 m.). es-25 suvestiniai deficito rodikliai taip pat sumažėjo (nuo 2,9% iki 2,6% bvp) daugiausia dėl žymiai sumažėjusio deficito kai kuriose neseniai įstojusiose valstybėse narėse. remiantis 2005 m. pavasario komisijos prognozėmis, euro zonos ir es deficitai 2005 m. ir 2006 m. išliks beveik nepakitę, jeigu politika nesikeis. tačiau prognozuojama, kad 2006 m. išaugs tiek euro zonos, tiek es suvestinis skolos santykinis dydis, atitinkamai iki 71,9% ir 64,2% bvp. suvestiniai deficito rodikliai neatspindi didelių skirtumų tarp šalių. 2004 m. šešių es šalių, įskaitant trijų euro zonos šalių, biudžetai buvo subalansuoti arba pertekliniai. tačiau keturiose euro zonos valstybėse narėse (graikijoje, vokietijoje, prancūzijoje, italijoje) ir septyniose euro zonai nepriklausančiose šalyse (Čekijoje, kipre, vengrijoje, maltoje, lenkijoje, slovakijoje ir jk) deficitas viršijo 3% bvp pamatinę vertę. nors numatoma, kad deficitas keliose šalyse, kurioms šiuo metu taikoma perviršinio deficito procedūra (vokietijoje, prancūzijoje, kipre, maltoje), sumažės 2005 m. arba 2006 m., atsižvelgiant į dabartinę šalių politiką, didesnis negu 3% bvp deficitas išliks italijoje ir portugalijoje.