Vous avez cherché: saneringsstrategie (Néerlandais - Finnois)

saneringsstrategie
kunnostusstrategia

artikel 14 nationale saneringsstrategie
14 artikla kansalliset kunnostamisstrategiat

(f) de krachtens artikel 14 vastgestelde nationale saneringsstrategie;
f) 14 artiklan mukaisesti hyväksytty kansallinen kunnostamisstrategia;

de commissie werkt momenteel niet aan een mondiale of europese saneringsstrategie.
komissio ei tällä hetkellä kuitenkaan suunnittele mitään maailmanlaajuista tai eurooppalaista puhdistusstrategiaa.

op basis van een definitie voor de hele eu en een gemeenschappelijke lijst van potentieel verontreinigende activiteiten zullen ze een nationale saneringsstrategie formuleren.
se voi parantaa myös muiden ympäristön osatekijöiden, kuten veden, ilman ja luonnon, tilaa.

(27) er moet een nationale saneringsstrategie worden vastgesteld, met name met het oog op de vaststelling van saneringsdoelstellingen en de prioriteitsrangorde waarin locaties dienen te worden gesaneerd.
(27) olisi laadittava kansallinen kunnostamisstrategia erityisesti kunnostamistavoitteiden asettamiseksi sekä sen määrittämiseksi, missä tärkeysjärjestyksessä alueet olisi kunnostettava.

2. de nationale saneringsstrategie dient uiterlijk acht jaar na [uiterste omzettingstermijn] van toepassing te zijn en bekend te zijn gemaakt. zij wordt tenminste elke vijf jaar herzien.
2. kansallista kunnostamisstrategiaa on sovellettava ja se on julkistettava viimeistään kahdeksan vuoden kuluessa [täytäntöönpanopäivämäärästä]. se on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein.

(119) de hoofdpunten van de saneringsstrategie die de zalmkwekerijen tezamen met de nationale overheid hebben opgezet zijn: (1) programma’s voor de verplaatsing of de fusie van viskwekerijlocaties om de komende twee à drie jaar grotere zalmkwekerijen te realiseren die efficiënter en tegen minder kosten kunnen werken; (2) diversificatie, dat wil zeggen het kweken van andere vissoorten zoals kabeljauw en heilbot en ook steeds meer schaaldieren (vanwege de preciaire financiële situatie van de kwekerijen wordt deze diversificatie echter bemoeilijkt door gebrek aan kapitaal); (3) de ontwikkeling van meer geavanceerde instrumenten voor het meten van de milieuopnamecapaciteit zodat beter beoordeeld kan worden wat de maximumvisbiomassa is die verenigbaar is met een gezond mariene ecosysteem, wat bevorderlijk is voor de ontwikkeling van grotere kwekerijen en het behalen van meer schaalvoordelen; (4) een uitbreiding van de gesynchroniseerde braakligging van viskwekerijen binnen hydrologisch verbonden gebieden, tezamen met een gecoördineerde zeeluisbehandeling waardoor de gekweekte vis beter tegen zeeluis en ziekte wordt beschermd en de overlevingskansen van jonge vis worden verbeterd, waardoor de kosten omlaag zullen gaan; (5) samenwerking tussen de organisaties van viskwekerijen in ierland, het verenigd koninkrijk en noorwegen om in de toekomst problemen als gevolg van ernstige overproductie te voorkomen.
(119) asianomaisten kansallisten viranomaisten kyseisen tuotannonalan kanssa laatiman rakenneuudistusstrategian keskeisiä näkökohtia ovat seuraavat: 1) kalanviljelylaitoksille on laadittava optimointisuunnitelmia niiden sijainnin muuttamiseksi tai laitosten yhdistämiseksi ja niiden koon kasvattamiseksi seuraavien kahden-kolmen vuoden aikana, millä pyritään lisäämään tehokkuutta ja alentamaan kustannuksia; 2) lajivalikoimaa on laajennettava; turskan ja ruijanpallaksen viljely onkin lisääntymässä, viljelylaitosten varastoja lisätään valkolihaisilla kalalajeilla ja simpukoiden kasvatus yleistyy (nykyisen taloudellisen tilanteen vuoksi näitä muutoksia haittaa kuitenkin rahoituksen puute); 3) on kehitettävä edistyneempiä ympäristön kantokyvyn mittareita, jotta voidaan paremmin arvioida, millaisia kalanviljelylaitosten biomassan enimmäismääriä voidaan sallia säilyttäen kuitenkin terve meriekosysteemi; näin voidaan helpottaa siirtymistä suurempiin viljelylaitoksiin ja saavuttaa mittakaavaetuja 4) kalanviljelylaitosten kesannointitoimien yhteensovittamista on edelleen lisättävä toisiinsa yhteydessä olevilla vesialueilla koordinoiden kalatäiden torjuntatoimia ja siten suojellaan paremmin lohiviljelmiä kalatäin leviämiseltä ja taudeilta sekä parannetaan smoltin selviämisastetta kustannusten alentamiseksi; 5) irlannin, yhdistyneen kuningaskunnan ja norjan tuottajajärjestöjen välille on luotava koordinointitoimia, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttää vakavia ylituotanto-ongelmia.