Hai cercato la traduzione di avalikuteenistusekohtu da Estone a Finlandese

avalikuteenistusekohtu pädevus
virkamiestuomioistuimen toimivalta

avalikuteenistusekohtu üldine tegevus
virkamiestuomioistuimen yleinen toiminta

a. avalikuteenistusekohtu tegevus 2008. aastal
a –virkamiestuomioistuimen toiminta vuonna 2008

enne avalikuteenistusekohtu kodukorra jõustumist saabunudkohtuasjad
virkamiehen palkkaus ja sosiaaliset edut

pärast avalikuteenistusekohtu kodukorra jõustumist saabunudkohtuasjad
euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot a)

esimeseastmekohus tühistas seitse avalikuteenistusekohtu lahendit.
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 7 virkamiestuomioistuimen ratkaisua.

avalikuteenistusekohtu liikmete ja efta kohtu liikmete kohtumine
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli edustettuna varsovassa teollisoikeuksille puolassa annetun suojan 90-vuotisjuhlan yhteydessä järjestetyssä seremoniassa

avalikuteenistusekohtu tegevuse alustamisel saatis esimeseastmekohus avalikuteenistuse kohtule 118 kohtuasja.
virkamiestuomioistuimen aloittaessa toimintansa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin siirsi sille 118 asiaa.

avalikuteenistusekohtu l oli võimalus selgitada mitmesuguseid konkursside valdkonnas kohaldatavaid reegleid.
virkamiestuomioistuin kumosi riidanalaisen päätöksen todettuaan, ettei se ollut kyennyt määrittämään kyseisen päätöksen tekijää tai elintä, joka oli ekp:n johtokunnan antamalla valtuutukselle valtuutettu tekemää tällainen päätös.

Ülevaade euroopaÜhenduste kohtu, euroopaÜhenduste esimeseastmekohtu ja euroopa liidu avalikuteenistusekohtu tööst
katsaus euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja euroopan unionin virkamiestuomioistuimen toimintaan

aastaaruanne 2008. Ülevaade euroopaÜhenduste kohtu, euroopaÜhenduste esimeseastmekohtu ja euroopa liidu avalikuteenistusekohtu tööst
vuosikertomus 2008 – katsaus euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja euroopan unionin virkamiestuomioistuimen toimintaan

Üks oluline muudatus, mis kaasnes avalikuteenistusekohtu kodukorra jõustumisega 1. novembril 2007, puudutab kohtukulusid.
sopimussuhteisen toimihenkilön palkkaluokanmäärittäminen

2008. aasta osas väärib märkimist esimene avalikuteenistusekohtu liikmete osaline asendamine, mis viiakse läbi kolme aasta järel.
vuonna 2008 virkamiestuomioistuimessa uusittiin jäsenten nimityksiä ensimmäisen kerran kolmen vuoden sisällä.

24. septembril 2008 valiti p. mahoney tagasi avalikuteenistusekohtu presidendiks ning h. kanninen valiti teise ja s. gervasoni esimese koja esimeheks.
tämän jälkeen 24.9.2008 p. mahoney valittiin uudelleen virkamiestuomioistuimen presidentiksi, kun taas h. kanninen valittiin toisen jaoston puheenjohtajaksi ja s. gervasoni ensimmäisen jaoston puheenjohtajaksi

aastaaruanne annab lugejale võimaluse tutvuda institutsiooni moodustava kolme kohtu – euroopa kohtu, esimeseastmekohtu ja avalikuteenistusekohtu – arengu ja tegevuse olulisema osaga.
vuosikertomuksessa esitellään toimielimen muodostavien kolmen tuomioistuimen : yhteisöjen tuomioistuimen, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja virkamiestuomioistuimen kehitystä ja toimintaa pääpiirteissään.

erandina euroopa kohtu põhikirja lisa artikli 2 teise lõigu esimeses lauses sätestatust lõppes avalikuteenistusekohtu kolme liikme ametiaeg pärast nende ametiaja esimese kolme aasta möödumist, s.o 30. septembril 2008.
toisin kuin yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä olevan 2 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä määrätään, virkamiestuomioistuimen kolmen jäsenen tehtävät nimittäin päättyivät heidän toimikautensa kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen eli 30.9.2008.

esimese astme kohtusse kaevati edasi 37 avalikuteenistusekohtu lahendit, mis moodustab 37% edasikaevatavatest kohtulahenditest ja 35% kõikidest lõpetatud kohtuasjadest, milles ei arvestata ühe menetluspoole hagist loobumist.
lisäksi 37:stä virkamiestuomioistuimen ratkaisusta valitettiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, mikä vastaa 37:ää % virkamiestuomioistuimen ratkaisuista, joista voidaanvalittaa , ja 35:tä % kaikista päätökseen saatetuista asioista, kun lukuun ei oteta tapauksia, joissa joku asianosaisista peruuttaa yksipuolisesti kanteen.

seda on ilmselgelt vara käsitada kui pöördepunkti ühenduse avalikuteenistuse vaidluste arvu suurenemise suundumuses, mis on olnud viimastele aastatele iseloomulik, kuid üheks sellise arengu põhjustajaks võib olla 1. novembril 2007 avalikuteenistusekohtu kodukorraga jõustunud reegel, mille kohaselt kohtuvaidluse kaotanud pool on kohustatud hüvitama kohtukulud.
on tietenkin liian aikaista katsoa tämän perusteella, että viime vuosille tyypillinen henkilöstöriitojen lisääntymistä koskeva suuntaus olisi kääntämässä suuntaansa. säännöllä, jonkamukaan asian hävinnyt asianosainen velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja joka tuli voimaan virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen tullessa voimaan 1.11.2007, lienee ollut osansa tässä todetussa muutoksessa.

11. septembri 2008. aasta otsuses kohtuasjas f-51/07: bui van vs. komisjon* (mis on esimese astme kohtusse edasi kaevatud), milles avalikuteenistusekohtu l tuli tegeleda õigusvastase haldusakti tühistamise küsimusega, selgitas kohus, et sellise akti tühistamine peab toimuma mõistliku tähtaja jooksul, mida hinnatakse iga kohtuasja konkreetsete asjaolude alusel, nagu vaidluse olulisus huvitatud isiku jaoks, kohtuasja keerukus, asjaomaste poolte käitumine, asjassepuutuva aktiga subjektiivsete õiguste loomine või mitteloomine ning huvide tasakaal.
asiassa f-51/07*, bui van vastaan komissio, 11.9.2008 antamassaan tuomiossa (josta on valitettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen) virkamiestuomioistuin, jonka käsiteltäväksi oli saatettu kysymys lainvastaisen hallintotoimen peruuttamisesta, totesi, että tällaisen toimen peruuttamisen on tapahduttava kohtuullisessa ajassa, jota on arvioitava kunkin asian ominaispiirteiden perusteella; tällaisia ominaispiirteitä ovat mm. se, mikä merkitys riidalla on asianosaiselle, asian monitahoisuus, vastapuolina olevien asianosaisten käyttäytyminen, se, luodaanko kyseisellä toimella subjektiivisia oikeuksia vai ei, sekä intressivertailu.