Hai cercato la traduzione di ehitustööplatsidel da Estone a Finlandese

mitterahuldavad arhitektuurilised ja/või korralduslikud valikud või tööde halb planeerimine projekti ettevalmistamise käigus on olnud seotud rohkem kui poolte ehitustööplatsidel toimunud tööõnnetustega ühenduses;
yli puolet yhteisössä rakennustyömailla tapahtuvista työtapaturmista liittyy epätyydyttävien arkkitehtonisten ja/tai organisointiin liittyvien vaihtoehtojen valintaan tai töiden huonoon suunnitteluun rakennushankkeen valmisteluvaiheessa,

tööohutuse ja -tervishoiu miinimumnõuete rakendamise kohta ajutistel või liikuvatel ehitustööplatsidel (kaheksas üksikdirektiiv direktiivi 89/391/emÜ artikli 16 lõike 1 tähenduses)
turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla (kahdeksas direktiivin 89/391/ety 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

110 -ettepaneku põhjused ja eesmärgid käesoleva ettepaneku eesmärk on lihtsustada ja ratsionaliseerida tervisekaitset ja tööohutust käsitlevate ühenduse direktiivide sätteid, mille kohaselt liikmesriigid ja komisjon peavad koostama nende praktilise rakendamise kohta aruandeid. praegu on liikmesriikide kohustus koostada komisjoni aruande aluseks olevaid praktilise rakendamise aruandeid sätestatud nõukogu 12. juuni 1989. aasta direktiivis 89/391/emÜ töötajate töötervishoiu ja tööohutuse parandamist soodustavate meetmete kehtestamise kohta[1] ning üksikdirektiivides selle artikli 16 lõike 1 tähenduses, täpsemalt järgmistes direktiivides: nõukogu 30. novembri 1989. aasta direktiiv 89/654/emÜ töökohale esitatavate ohutuse ja tervishoiu miinimumnõuete kohta,[2] nõukogu 30. novembri 1989. aasta direktiiv 89/655/emÜ töötajate poolt tööl kasutatavatele töövahenditele esitatavate ohutuse ja tervishoiu miinimumnõuete kohta,[3] nõukogu 30. novembri 1989. aasta direktiiv 89/656/emÜ töötajate isikukaitsevahendite kasutamisega seotud tervisekaitse ja ohutuse miinimumnõuete kohta[4], nõukogu 29. mai 1990. aasta direktiiv 90/269/emÜ tervishoiu ja ohutuse miinimumnõuete kohta, mis käsitlevad raskuste käsitsi teisaldamist, millega kaasneb eelkõige töötajate seljavigastuse oht,[5] nõukogu 29. mai 1990. aasta direktiiv 90/270/emÜ kuvariga töötamise tervishoiu ja ohutuse miinimumnõuete kohta,[6] nõukogu 24. juuni 1992. aasta direktiiv 92/57/emÜ tööohutuse ja -tervishoiu miinimumnõuete rakendamise kohta ajutistel või liikuvatel ehitustööplatsidel,[7] nõukogu 24. juuni 1992. aasta direktiiv 92/58/emÜ töökohas kasutatavate ohutus-ja/või tervisekaitsemärkide miinimumnõuete kohta,[8] nõukogu 19. oktoobri 1992. aasta direktiiv 92/85/emÜ rasedate, hiljuti sünnitanud ja rinnaga toitvate töötajate tööohutuse ja töötervishoiu parandamise meetmete kehtestamise kohta,[9] nõukogu 3. novembri 1992. aasta direktiiv 92/91/emÜ puurides maavarasid kaevandavate tööstuste töötajate ohutuse ja tervisekaitse tõhustamise miinimumnõuete kohta,[10] nõukogu 3. detsembri 1992. aasta direktiiv 92/104/emÜ maa peal ja maa all maavarasid kaevandavate tööstuste töötajate ohutuse ja tervisekaitse tõhustamise miinimumnõuete kohta,[11] nõukogu 23. novembri 1993. aasta direktiiv 93/103/eÜ kalalaevade pardal kohaldatavate tööohutuse ja -tervishoiu miinimumnõuete kohta,[12] nõukogu 7. aprilli 1998. aasta direktiiv 98/24/eÜ töötajate tervise ja ohutuse kaitse kohta keemiliste mõjuritega seotud ohtude eest tööl,[13] euroopa parlamendi ja nõukogu 16. detsembri 1999. aasta direktiiv 99/92/eÜ plahvatusohtlikust keskkonnast potentsiaalselt ohustatud töötajate ohutuse ja tervisekaitse parandamise miinimumnõuete kohta,[14] euroopa parlamendi ja nõukogu 25. juuni 2002. aasta direktiiv 02/44/eÜ töötervishoiu ja tööohutuse miinimumnõuete kohta seoses töötajate kokkupuutega füüsikalistest mõjuritest (vibratsioon) tulenevate riskidega,[15] euroopa parlamendi ja nõukogu 6. veebruari 2003. aasta direktiiv 03/10/eÜ töötervishoiu ja tööohutuse miinimumnõuete kohta seoses töötajate kokkupuutega füüsikalistest mõjuritest (müra) tulenevate riskidega,[16] euroopa parlamendi ja nõukogu 29. aprilli 2004. aasta direktiiv 04/40/eÜ töötervishoiu ja tööohutuse miinimumnõuete kohta seoses töötajate kokkupuutega füüsikalistest mõjuritest (elektromagnetväljad) tulenevate riskidega,[17] euroopa parlamendi ja nõukogu 5. aprilli 2006. aasta direktiiv 2006/25/eÜ töötervishoiu ja tööohutuse miinimumnõuete kohta seoses töötajate kokkupuutega füüsikalistest mõjuritest (tehislik optiline kiirgus) tulenevate riskidega.[18] kolmes kõnealuse valdkonna direktiivis ei ole praktilise rakendamise aruannete koostamise kohustust ette nähtud, need on järgmised: nõukogu 19. septembri 1983. aasta direktiiv 83/477/emÜ töötajate kaitsmise kohta asbestiga kokkupuutest tulenevate ohtude eest tööl,[19] euroopa parlamendi ja nõukogu 18. septembri 2000. aasta direktiiv 2000/54/eÜ töötajate kaitse kohta bioloogiliste mõjuritega kokkupuutest tulenevate ohtude eest tööl (seitsmes üksikdirektiiv direktiivi 89/391/emÜ artikli 16 lõike 1 tähenduses)[20] ning euroopa parlamendi ja nõukogu 29. aprilli 2004. aasta direktiiv 2004/37/eÜ töötajate kaitse kohta tööl kantserogeenide ja mutageenidega kokkupuutest tulenevate ohtude eest (kuues üksikdirektiiv nõukogu direktiivi 89/391/emÜ artikli 16 lõikes 1 tähenduses).[21] rakendamisaruannete koostamine on ette nähtud ka järgmistes direktiivides: nõukogu 25. juuni 1991. aasta direktiiv 91/383/emÜmillega täiendatakse meetmeid tähtajalise või ajutise töösuhtega töötajate tööohutuse ja töötervishoiu parandamise soodustamiseks,[22] 31. märtsi 1992. aasta direktiiv 92/29/emÜ ohutuse ja tervishoiu miinimumnõuete kohta, et osutada paremaid raviteenuseid laevadel[23] ja 22. juuni 1994. aasta direktiiv 94/33/eÜ noorte kaitse kohta tööl.[24] lisaks on praegu kehtivate sätetega riiklike praktilise rakendamise aruannete komisjonile esitamiseks ette nähtud erineva pikkusega perioodid (neli või viis aastat). need erinevused ühtlustatakse käesoleva ettepanekuga, mille eesmärgiks on ühtlasi praegust raamistikku parandada ja ratsionaliseerida, nähes ette ühe praktilise rakendamise aruande, mis sisaldab üldpõhimõtteid ja kõikide direktiivide puhul kehtivaid ühiseid aspekte käsitlevat üldosa, mida täiendavad iga direktiiviga seotud aspekte käsitlevad eripeatükid. praeguses raamistikus toimub hindamine eri direktiividest tulenevate erinevate ajaliste nõudmiste tõttu peaaegu pidevalt, mistõttu halduskulud on ebaproportsionaalselt suured. -
110 -ehdotuksen perustelut ja tavoitteet tämän ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja järkeistää työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua koskevia yhteisön direktiivien säännöksiä, joiden mukaan jäsenvaltioiden ja komission on laadittava käytännön täytäntöönpanoa koskevia kertomuksia. nykyisin kunkin jäsenvaltion laatimasta käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta, joka osaltaan muodostaa komission kertomuksen perustan, säädetään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/391/ety[1] sekä sen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä, jotka ovat työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/654/ety[2], työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/655/ety[3], työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/656/ety[4], terveyttä ja turvallisuutta varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista sellaisessa käsin tapahtuvassa taakkojen käsittelyssä, johon liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/269/ety[5], turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/270/ety[6], turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/57/ety[7], työssä käytettäviä turvallisuus-ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/58/ety[8], toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ety[9], vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/91/ety[10], vähimmäisvaatimuksista avo-ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/104/ety[11], turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kalastusaluksilla tehtävässä työssä 23 päivänä marraskuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/103/ey[12], työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/24/ey[13], vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 16 päivänä joulukuuta 1999 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 99/92/ey[14], terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/ey[15], terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille 6 päivänä helmikuuta 2003 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/ey[16], terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/ey[17] sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille 5 päivänä huhtikuuta 2006 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/ey[18]. seuraavissa kolmessa alan direktiiveissä ei säädetä käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten laadinnasta: työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä 19 päivänä syyskuuta 1983 annettu neuvoston direktiivi 83/477/ety[19], työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (seitsemäs direktiivin 89/391/ety 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 18 päivänä syyskuuta 2000 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/ey[20] sekä työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ety 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/ey[21]. täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta säädetään myös määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä 25 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/383/ety[22], terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi 31 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/29/ety[23] sekä nuorten työntekijöiden suojelusta 22 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa neuvoston direktiivissä 94/33/ey[24]. lisäksi voimassa olevien säännösten mukainen käytännön täytäntöönpanoa koskevien kansallisten kertomusten komissiolle toimittamisen aikaväli vaihtelee (neljä tai viisi vuotta). nämä eroavuudet poistetaan tällä ehdotuksella, ja samalla on tarkoitus parantaa nykyistä sääntelyjärjestelmää ja järkeistää sitä säätämällä yhdestä käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta. se sisältää yleisosan, jossa esitellään yleiset periaatteet ja kaikkiin direktiiveihin sovellettavat yhteiset näkökohdat, sekä sitä täydentävät erityisosat, joissa käsitellään kullekin direktiiville ominaisia piirteitä. nykytilanteessa arviointia suoritetaan lähes koko ajan, koska eri direktiiveissä säädetään erilaisista määräajoista, ja tästä aiheutuu kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia. -