검색어: uitkeringsregelingen (네덜란드어 - 핀란드어)

pensioenbijdragen aan vaste-uitkeringsregelingen
eläkevakuutusmaksut etuusperusteisiin järjestelmiin

aantal deelnemers bij vaste-uitkeringsregelingen
vakuutettujen määrä etuusperusteisissa järjestelmissä

geografische verdeling van het aantal deelnemers bij vaste-uitkeringsregelingen
etuusperusteisiin järjestelmiin kuuluvien vakuutettujen määrän maantieteellinen jakautuminen

er wordt dan namelijk gekeken naar de twee verschillende uitkeringsregelingen: die van het oorspronkelijke land en die van het gastland.
komissiolta vaa­ditaan kuitenkin määrätietoisia toimia tutkintavaliokunnan se­lonteossa niainitluion epäkoh­tien korjaamiseksi.

in weerwil van de recente maatregelen is er nogsteeds sprake van een zware belastingdruk op arbeid en worden de hoge netto herplaatsingspercentages mede in de hand gewerkt door de uitkeringsregelingen.
viimeaikaisista toimenpiteistä huolimatta työn verotus on edelleen raskasja etuusjärjestelmät vaikuttavat osaltaan korkeaan nettokorvausasteeseen.

andere prestaties", beperkt tot de discriminaties in andere uitkeringsregelingen, die een objectieve en noodzakelijke band hebben met dat verschil in pensioenleeftijd.
vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin kun jäsenvaltio määrittelee direktiivin 79/7/ety 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti erilaisen eläkeiän miehille ja naisille vanhuus- ja työeläkkeen myöntämiseksi, ala, jolla poikkeaminen sallitaan ja joka on direktiivin 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritetty ilmaisulla "sen mahdollisia vaikutuksia muihin etuuksiin", kattaa vain muissa etuusjärjestelmissä olevat syrjivät säännökset, jos ne tarpeellisella ja objektiivisella tavalla liittyvät tähän eläkeikää koskevaan eroon.

op lange termijn blijven echter begrotingsrisico's bestaanomdat in de gezondheidszorg en de uitkeringsregelingen nog niet voldoende rekening is gehoudenmet de gevolgen van de vergrijzing van de bevolking.
julkiseen talouteensisältyy kuitenkin yhä pitkän aikavälin riskejä, koska terveydenhuollon ja hoitovakuutuksenmaksujärjestelmät eivät vielä riittävästi ratkaise väestön ikääntymisen tuomia ongelmia.

om hogere participatiecijfers van vrouwen en ouderen te bereiken, is het van belang een eind te maken aan belastings- en uitkeringsregelingen die het onaantrek­kelijk maken om betaald werk te verrichten.
on tärkeää vähentää vero- ja etuusjärjestelmiin sisältyviä työllistymistä jarruttavia tekijöitä, jotta voidaan lisätä naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille.

de hervormingen dienen betrekking te hebben op uitkeringsregelingen, met inbegrip van regelingenvoor vervroegde pensionering, teneinde de relatief hoge marginale effectieve belastingtarieven te verlagen, in het bijzonder voor de laagstbetaalden.
uudistusten tulisi koskea etuusjärjestelmiä varhaiseläkejärjestelyt mukaan luettuina suhteellisen korkeiden efektiivisten marginaaliverokantojen alentamiseksi varsinkin matalapalkkaisten työntekijöiden osalta.

de hervormingen van de arbeidsmarkten geven echter uit eenlopende resultaten te zien: in veel lidstaten werd een actief arbeidsmarktbeleid gevoerd, maar slechts in weinige werden de uitkeringsregelingen en de stringente wetgeving op de arbeidsbescherming aangepast.
työmarkkinauudistukset etenevät vaihtelevasti: useissa jäsen­valtioissa harjoitetaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, mutta vain harvoissa on puututtu etuusjärjestelmiin ja jäykkään työsuhdeturvaa koskevaan lainsäädäntöön.

de hervorming van de loonvorming stimuleren om beter rekening te houden met deproductiviteit en de plaatselijke arbeidsmarktvoorwaarden, en de belemmeringen voor dearbeidsmobiliteit verminderen, onder meer door verbetering van de werking van dewoningmarkt en de regionale uitkeringsregelingen; ii.
palkanmuodostusta on uudistettava ottamaan entistä paremmin huomioon tuottavuus japaikalliset työmarkkinaolot; työvoiman liikkuvuuden esteitä on vähennettävä muun muassaparantamalla asuntomarkkinoiden ja alueellisten etuusjärjestelmien toimivuutta.

i) de hervorming van de loonvorming stimuleren om beter rekening te houden met de productiviteit en de plaatseljke arbeidsmarktvoorwaarden, en de belem­meringen voor de arbeidsmoblllteit verminderen, onder meer door verbetering van de werking van de woningmarkt en de regionale uitkeringsregelingen; co
näistä syistä espanjan on kiinnitettävä erityishuomiota seuraaviin seikkoihin, ja samalla pantava työllisyyssuositukset määrätietoisesti täytäntöön: i) palkanmuodostusta on uudistettava ottamaan entistä paremmin huomioon tuottavuusja paikalliset työmarkkinaolot; työvoiman liikkuvuuden esteitä on vä­ uj

1.1 de europese raad heeft tijdens de afgelopen voorjaarstop onderhavige mededeling van de commissie besproken en bekeken welke vorderingen er zijn geboekt bij het verbeteren en moderniseren van de socialezekerheidsstelsels met het oogmerk de arbeidsparticipatie te verhogen. er dient meer aandacht te worden besteed aan de doeltreffendheid van stimuleringsmaatregelen (zoals uitkeringsregelingen, mogelijkheden om werk en gezin te combineren, maatregelen ten voordele van ouderen en steunmaatregelen ter bestrijding van armoede en sociale uitsluiting in de verschillende lidstaten). de top volgde op het eindverslag van de task force "werkgelegenheid" [1], dat in november 2003 aan de europese commissie is voorgelegd. in mededelingen die naar aanleiding van rapport en voorjaarstop zijn gedaan, is nadrukkelijk gewezen op de werkgelegenheidsproblemen waarmee europa te kampen heeft en wordt aangegeven welke hervormingen dringend uitgevoerd moeten worden als de eu de doelstellingen wil halen die zij voor zichzelf heeft vastgelegd in het kader van de lissabonstrategie.de mening is alom dat de eu achterstand vertoont bij het verwezenlijken van de ambitieuze doelstelling om, zoals door haar vastgelegd tijdens de top van lissabon in 2000, tegen 2010 de meest concurrerende en dynamische kenniseconomie ter wereld te worden gebaseerd op duurzame groei en meer en betere banen en een grotere sociale samenhang. hoewel de lat erg hoog is gelegd, kan europa het zich niet permitteren de doelstellingen van lissabon niet te verwezenlijken. van fundamenteel belang is dat alle lidstaten bereid zijn een extra inspanning te doen om het doel alsnog te bereiken.
1.1 eurooppa-neuvosto kokoontui tänä keväänä keskustelemaan siitä, millä tavalla sosiaalisen suojelun järjestelmiä voidaan parantaa ja nykyaikaistaa, jotta niistä saataisiin työllisyyttä edistäviä. kyseiseen tavoitteiseen voidaan päästä painottamalla nykyistä enemmän kannustimien vaikuttavuutta (esim. jäsenvaltioiden etuusjärjestelmät, työ-ja perhe-elämän yhteensovittaminen, eläkejärjestelyt sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävät tuet). samalla neuvosto kehotti komissiota laatimaan nyt käsillä olevan tiedonannon. työllisyystyöryhmä antoi komissiolle loppuraporttinsa [1] kyseisen kokouksen jälkeen marraskuussa 2003. edellä mainittujen kahden käänteentekevän tapahtuman seurauksena annetuissa tiedonannoissa korostetaan euroopan edessä olevia keskeisimpiä työllisyyshaasteita ja yksilöidään uudistukset, jotka eu:n on toteutettava, jos se aikoo saavuttaa lissabonin strategiassa itselleen asettamat tavoitteet.lissabonissa vuonna 2000 kokoontunut eurooppa-neuvosto asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että euroopan unionista on vuoteen 2010 mennessä tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että unioni on myöhässä kyseisen tavoitteen saavuttamisessa. molempien edellä mainittujen tapausten yhteydessä todetaan, että vaikka lissabonin tavoitteet ovat kunnianhimoiset, euroopalla ei ole varaa jättää niitä toteuttamatta. lisäksi lissabonin tavoitteiden toteuttamisen perusedellytyksenä on, että jäsenvaltiot ovat halukkaat tehostamaan pyrkimyksiään niiden saavuttamiseksi.