검색어: oppisopimuskoulutukseen (핀란드어 - 라트비아어)

puuseppien oppisopimuskoulutukseen hakevien nuorten määrät olivat viime aikoina laskeneet.
pēdējā laikā tādu jauniešu, kuri vēlas apgūt galdnieka profesiju, skaits ir samazinājies.

pitkäaikaistyöttömät osallistujat, jotka saavat työtarjouksen tai tarjouksen osallistua jatkokoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun jättäessään toimen*
dalībnieki, kas ir ilgstošie bezdarbnieki un saņem darba, turpinātas izglītības, mācekļa vai prakses vietas piedāvājumu pēc aiziešanas*,

koulutus perustuu yhdeksänvuotiseen oppivelvollisuuskouluun ja kolmivuotiseen oppisopimuskoulutukseen, jolloin käytännön taitoja harjoitellaan yrityksessä ja tarvittava teoreettinen tieto sekä yleiskoulutus saadaan ammattikoulusta.
apmācības ietver deviņus gadus ilgu obligāto izglītību skolā, kurai seko trīs gadu ilga prakse, apgūstot praktiskas iemaņas uzņēmumā, bet vajadzīgās teorētiskās zināšanas un vispārējo izglītību nodrošina arodskola.

työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat osallistujat, jotka saavat työtarjouksen tai tarjouksen osallistua jatkokoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun jättäessään toimen*
neaktīvie dalībnieki, kas nav iesaistīti izglītībā vai apmācībā un saņem darba, turpinātas izglītības, mācekļa vai prakses vietas piedāvājumu pēc aiziešanas*,

jos jäsenvaltion kansalainen on tai on ollut työssä toisen jäsenvaltion alueella, on hänen lapsillaan, jos he asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, oikeus osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla.
ja dalībvalsts pilsoņa, kas ir vai ir bijis nodarbināts citā dalībvalstī, bērni uzturas tās teritorijā, viņus uzņem vispārējās izglītības, mācekļa un profesionālās izglītības programmās ar tādiem pašiem nosacījumiem kā minētās valsts pilsoņus.

suurimmassa osassa maita laadun ja houkuttelevuuden haasteisiin pyritään vastaamaan kohottamalla ammatillisen koulutuksen painoarvoa työmarkkinoilla ja kehittämällä suhteita työnantajiin ja työmarkkinaosapuoliin. ammatillisen koulutuksen rakenteiden parantaminen, oppisopimuskoulutukseen pääsyn helpottaminen ja ammatillisen koulutuksen standardien uudistaminen on tässä yhteydessä olennaista. tarvittavien taitojen ja pätevyysvaatimuksien ennakoiminen on erittäin haasteellista ja edellyttää sidosryhmien laajempaa osallistumista, alakohtaista lähestymistapaa ja tehokkaampaa tietojen keruuta.valtaosassa maita ollaan huolissaan unionissa tällä hetkellä olevien lähes 80 miljoonan heikosti koulutetun ihmisen tarpeista, ja niissä korostetaan, että työvoimaan osallistuminen ja ammatilliset koulutusjärjestelmät ovat keskeisiä sosiaalisen osallisuuden varmistuskeinoja.
kopš 2003. gada ir gūti panākumi, lai sasniegtu eiropadomes izvirzīto mērķi, ka visās dalībvalstīs līdz 2006. gadam būtu izveidotas mūžizglītības stratēģijas [9] [10]. Šī ir būtiska jauno lisabonas integrēto pamatnostādņu dimensija. daudzas — tomēr ne visas — valstis šobrīd ir izstrādājušas mūžizglītības politikas paziņojumus, piemēram, stratēģijas dokumentus vai valsts rīcības plānus. citas valstis ir izstrādājušas pamata tiesību aktus (piem., el, es, fr, ro).