검색어: ympäristökysymysten (핀란드어 - 슬로베니아어)

ympäristökysymysten yhdentäminen
vključevanje okoljevarstva v sektorje

ympäristökysymysten ja haasteiden kehitys
preglednica 1.3 razvoj okoljskih vprašanj in izzivov

2.4.2 ympäristökysymysten parempi huomioon ottaminen
2.4.2 večja skrb za okolje

ympäristökysymysten sisällyttäminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan on edennyt huomattavasti.
bistveni napredek je opazen pri vpeljavi okoljevarstvenih prvin v skupno kmetijsko politiko.

etsk on sitoutunut osallistumaan energia- ja ympäristökysymysten ratkaisemiseen.
eeso se zavzema za reševanje energetskih in okoljskih problemov.

6.79 komissio on laatinut ohjeita ympäristökysymysten yh­distämisestä talousarviotukitoimiin.
6.79 komisija je uvedla usmeritve za vključevanje okoljskih vprašanj v dejavnosti proračunske podpore.

ympäristökysymysten liittäminen talouspolitiikkaan amsterdamin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti on edistynythitaasti.
vključevanje okoljevarstva v gospodarsko politiko, kot gaopredeljuje 6. člen amsterdamske pogodbe, je napredovalopočasi.

rahoituksen osalta ympäristökysymysten ja ympäristönsuojelun välineiden moninkertaistuminen kannusti etsimään uusia ratkaisuja.
v zvezi s financiranjem je skokoviti porast okoljskih problemov in instrumentov za varstvo okolja privedel do iskanja novih finančnih virov.

on esimerkiksi tärkeää, että taloudelliset toimet ovat kestäviä sekä sosiaalisten kysymysten että ympäristökysymysten kannalta.
pomembno je na primer, da so gospodarski ukrepi trajnostni tudi za razvoj sociale in okolja.

jos talouden kasvun on määrä olla kestävää, ympäristökysymysten on oltava toimintaohjelman pitkäaikaisia tavoitteita alusta alkaen.
za trajnostno gospodarsko rast mora biti že od samega začetka okoljski vidik eden izmed horizontalnih ciljev op.

luvussa 6 pohditaan eri ympäristökysymysten monia suoria ja epäsuoria yhteyksiä luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen näkökulmista keskittyen maahan, maaperään ja vesivaroihin.
v6.poglavjusoobravnavaneštevilneneposredneinposrednepovezave med okoljskimi problemi z vidika naravnega kapitala in ekosistemskihstoritevspoudarkomnazemljiščih,tlehinvodnihvirih.

päinvastoin se kehittyy ja muuttuu laajemman taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen, maanviljelyn aseman, maankäytön ja ympäristökysymysten sekä maaseutua koskevien yleisten näkemysten myötä.
nasprotno, spreminja se z obsežnejšimi gospodarskimi in družbenimi spremembami, vlogo kmetovanja, upravljanjem zemljišč in okoljskimi problemi ter splošnim dojemanjem podeželskih območij.

strategiassa on arvioitava sen kestävyyttä nykyisissä ja tulevissa markkinaolosuhteissa sekä sosiaalisten että ympäristökysymysten kannalta. strategian on oltava johdonmukainen maan yleisten kehitysstrategioiden ja köyhyyden vähentämiseen tähtäävien toimien kanssa.
strategija vsebuje oceno svoje trajnostne naravnanosti pod sedanjimi in prihodnjimi tržnimi pogoji ter s socialnega in okoljskega vidika. izkazuje tudi svojo skladnost z splošnimi razvojnimi strategijami države in svojo naravnanost v odpravljanje revščine.

i. sosiaalinen ostaminen: keskeiset kysymykset kysymyksissä ympäristökysymysten lisäksi, sosiaaliset normit on määritetty entistä useammin yhdeksi tekijäksi yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa vahvistuvassa liikkeessä.
ker je trajnostni razvoj presegel okoljska vprašanja in postal del socialnih vprašanj, so socialni standardi vedno pogosteje opredeljeni kot eden od dejavnikov pri vse večjem prizadevanju za socialno odgovornost gospodarskih družb.

(32) ympäristökysymysten monitahoisuuden vuoksi ympäristöpolitiikan on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tieteellisiin ja taloudellisiin arvioihin ja ympäristön tilaa ja kehitystä koskevaan tietoon perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti.
(32) glede na zahtevnost zadev mora oblikovanje okoljske politike temeljiti na najboljši razpoložljivi znanstveni in gospodarski presoji, na znanju o stanju in trendih v okolju, skladno s členom 174 pogodbe.

esimerkki innovatiivisesta toiminnasta on myös se tapa, jolla hanke on osoittanut, että taloudellisia toimia voidaan kehittää ympäristön kannalta kestävällä tavalla, sekä ympäristökysymysten tiedostamista suuressa mittakaavassa muiden yritysten keskuudessa lisäävä hidas mutta pysyvä kerrannaisvaikutus.
drugi inovativni ukrepi zajemajo način, kako je projekt prikazal, da je gospodarske dejavnosti mogoče razviti na okoljsko trajnostni način, in tudi počasen, a vztrajen multiplikacijski učinek v smeri izboljšanja okoljske ozaveščenosti v večjem obsegu med drugimi podjetji.

komissio on sisällyttänyt yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, euroopan laajuisten verkkojen ja koheesiopolitiikan uudistusehdotuksiinsa toimenpiteitä, joilla edistetään edelleen ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin.
komisija je v predloge za reformo skupne kmetijske politike, skupne ribiške politike, politike vseevropskih omrežij in kohezijske politike vključila ukrepe za dodatno spodbujanje vključevanja okoljskih vidikov in trajnosti.

(1) asetusta (ey) n:o 2152/2003 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003, ja se luo perustan niiden toimenpiteiden yhdennetylle jatkamiselle, joita on aiemmin toteutettu yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta 17 päivänä marraskuuta 1986 annetun neuvoston asetuksen (ety) n:o 3528/86 [2] ja metsäpalojen torjunnasta yhteisössä 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ety) n:o 2158/92 [3] nojalla. asetuksella (ey) n:o 2152/2003 perustetun toimintasuunnitelman tarkoituksena on myös jatkaa ilman epäpuhtauksiin ja metsäpaloihin liittyvää metsien seurantaa, ja siinä tarkastellaan toimintasuunnitelman tulevaa kehitystä yhteisön kannalta merkityksellisten uusien ympäristökysymysten huomioon ottamiseksi.
(1) uredba (es) št. 2152/2003 velja od 1. januarja 2003 in služi kot podlaga za nadaljevanje ukrepov s celovitim pristopom, ki so bili predhodno izvedeni v skladu z uredbo sveta (egs) št. 3528/86 z dne 17. novembra 1986 o varstvu gozdov skupnosti pred onesnaženostjo zraka [2] in uredbo sveta (egs) št. 2158/92 z dne 23. julija 1992 o varstvu gozdov skupnosti pred požari [3]. poleg tega je bila uredba (es) št. 2152/2003 izdana zaradi nadaljevanja spremljanja, povezanega z onesnaženostjo zraka in gozdnimi požari, ter preučitve nadaljnjega razvoja programa v prihodnosti, z namenom reševanja novih okoljskih vprašanj, pomembnih za skupnost.