Je was op zoek naar: finantsinvesteeringute (Estisch - Fins)

riskiohje ja finantsinvesteeringute hindamine
varautuminen riskeihin ja finanssisijoitusten arvostus

euroala reaalsektori finantsinvesteeringute areng 2004. aastal
euroalueen ei-rahoitussektorin rahoitusinvestoinnit vuonna 2004

taustinfod1euroala reaalsektori finantsinvesteeringute areng 2004. aastal tabel.
eurojÄrjestelmÄn rahapoliittisettoimenpiteet

Üldine stabiilsusvarjas aga mitmete finantsinvesteeringute kategooriate kohati erinevat arengut.
vaikka kasvuvauhti olikin vakaa, erityyppiset rahoitusinvestoinnit kehittyivät hiukan eri tavoin.

Üldiselt peetakse riiklike võlakirjade intressimäära viitemääraks, millega tõendada finantsinvesteeringute majanduslikku tasuvust.
valtion obligaatiolainojen korkoprosenttia käytetään yleensä viitearvona pääomainvestointien taloudellisen kannattavuuden määrittämisessä.

2004. aasta esimeses kolmes kvartalis oli reaalsektori finantsinvesteeringute aastane kasvumäärüldiselt stabiilne võrreldes 2003. aasta keskmise kasvumääraga (vt tabelit).
ei-rahoitussektorin rahoitusinvestointien vuotuinen kasvuvauhti pysyi vuoden 2004 kolmellaensimmäisellä neljänneksellä jokseenkin samana kuin vuonna 2003 keskimäärin (ks. oheinentaulukko).

see kajastab suurel määral mõju, mida intressimäärade absoluutsed ja suhtelised muutused on avaldanud varade paigutamisele m3-siseste ja- väliste finantsinvesteeringute vahel ning m3 eri hoiuseliikide vahel.
syynä ovat olleet suurelta osin korkojen suhteelliset ja absoluuttiset muutokset, jotka ovat vaikuttaneet paitsi siihen, missä määrin varoja on sijoitettu m3: een tai sen ulkopuolelle, myös varojen kohdentamiseen eri talletusluokkiin m3: n sisällä.

(197) esmalt on esitatud investeeringud avalike teenuste osutamise vahendeisse (tabel 5) ja finantsinvesteeringute eest ette nähtud hüvitised (tabel 2). teiseks on esitatud rtp puhastegevuskulud (tabel 4) ja nende kulude eest saadus hüvitismaksed (tabel 1). lõpuks näitab tabel sihtotstarbelisest abist saadud soodustusi, mis tulenesid lepingust sotsiaalkindlustusskeemiga ja laenust.
(197) aluksi esitetään laiteinvestoinnit julkisen palvelun toimintaan (taulukon 5 tapaan) ja näiden investointien korvaamiseksi tarkoitettu rahoitus (taulukon 2 tapaan). toiseksi esitetään rtp:n nettomääräiset toimintakustannukset (taulukon 4 tapaan) ja näiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetut korvaukset (taulukon 1 tapaan). lopuksi taulukossa tarkastellaan etuja, jotka liittyvät sosiaaliturvaviranomaisten kanssa tehtyyn sopimukseen ja lainaan sisältyviin tapauskohtaisiin tukiin.