Je was op zoek naar: kodumajapidamisjäätmete (Estisch - Fins)

eri liikmesriikides lähenetakse kodumajapidamisjäätmete ja samalaadsete ning sarnase koostisega jäätmete kogumisele erinevalt.
jäsenvaltioilla on erilaisia lähestymistapoja kotitalousjätteiden sekä luonteeltaan ja koostumukseltaan samankaltaisten jätteiden keräykseen.

kirjeldus ettevõtetes/poodides tekkivate jäätmete hulga eristamise kohta kodumajapidamistes tekkinud jäätmetest. millist meetodit kasutatakse vaid kodumajapidamisjäätmete hindamiseks,
kuvataan, miten kotitalousjätteisiin luetut yritysten ja kauppojen jätemäärät arvioidaan ja mitä menetelmää käytetään pelkkien kotitalousjätteiden määrän estimoinnissa.

mitmesuguste kodumajapidamisjäätmete ja põletamisjääkide (baseli konventsiooni mõistes muud jäätmed) sissevedu liikmesriikidesse ei suurendanud eriti palju samal ajavahemikul veetud ohtlike jäätmete kogust. vaid saksamaa ja madalmaad teatasid selliste jäätmete suurest „impordist”, mis mõnel aastal oli peaaegu võrdne ohtlike jäätmete sisseveoga nendesse riikidesse (vt lisa a, tabelid 16 ja 18). mitmesugused kodumajapidamisjäätmed olid mõlemal juhul pärit peamiselt belgiast, samal ajal kui saksamaale veetud põletamisjäägid olid pärit ka mitmest teisest naaberriigist, eelkõige madalmaadest, Šveitsist ja taanist.
jäsenvaltioihin siirretyt sekalaiset kotitalousjätteet ja polttamisessa syntyvät jäämät (baselin yleissopimuksessa tarkoitetut ”muut jätteet”) eivät yleensä juurikaan kasvattaneet samana aikana siirrettyjen vaarallisten jätteiden määrää. vain saksa ja alankomaat ilmoittivat, että tällaisia jätteitä oli ”tuotu” huomattavia määriä eli joinakin vuosina jopa lähes yhtä paljon kuin ulkomailta tuotuja vaarallisia jätteitä (ks. liite a, taulukot 16 ja 18). sekalaiset kotitalousjätteet olivat kummassakin tapauksessa peräisin pääasiassa belgiasta, kun taas saksaan siirretyt polttamisessa syntyneet jäämät olivat peräisin monista muistakin naapurimaista, ennen kaikkea alankomaista, sveitsistä ja tanskasta.