Je was op zoek naar: sotsiaalkindlustussüsteemidele (Estisch - Fins)

Ühiskonna vananemisest tulenevad muutused on väljakutse sotsiaalkindlustussüsteemidele.
on totta, että yhteiskuntien ikääntymisen aiheuttamat muutokset ovat haaste sosiaaliturvajärjestelmille.

on selge, et meie vananevast ühiskonnast tulenevad muutused on väljakutse sotsiaalkindlustussüsteemidele.
on totta, että yhteiskuntien ikääntymisen aiheuttamat muutokset ovat haaste sosiaaliturvajärjestelmille.

parandada üldsuse teadlikkust sotsiaalkindlustussüsteemidele juurdepääsust ja suurendada kohaliku tasandi suutlikkust lahendada sotsiaalabiküsimusi.
kosovon on parannettava julkista tiedottamista sosiaaliturvajärjestelmistä ja lisättävä kuntien valmiuksia sosiaaliasioissa.

rahvastiku vananemisega seotud kulud (pensionid, tervishoid) suurenevad ning kasvab surve praegustele sotsiaalkindlustussüsteemidele.
väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset (eläkkeet, terveydenhuolto jne.) kasvavat koko ajan. nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys joutuu kovalle koetukselle.

lisaks üleminekuga kaasnevatele olulistele sotsiaalsetele muutustele avaldab see äärmiselt tõsistmõju meie pensioni- ja sotsiaalkindlustussüsteemidele ning võib potentsiaalset majanduskasvu kärpida kõigest 1%ni aastas.
hyviä esimerkkejä ovat ympäristöystävälliset teknologiat, kuten vetytekniikat jaaurinkoenergia.

-kuivõrd paindlik saab ja peab olema üleminek täistööajaga töötamiselt pensionile minekule, et kasu tõuseks ühevõrdselt nii vanematele töötajatele, ettevõtetele kui ka vastutavatele sotsiaalkindlustussüsteemidele?
-miten joustavasti siirtymä kokopäivätyöstä eläkkeelle voidaan ja tulee järjestää, jotta järjestelyt hyödyttäisivät yhtä lailla iäkkäiltä työntekijöitä, yrityksiä kuin sosiaaliturvajärjestelmiäkin?

-euroopa rahvastik vananeb. rahvastiku iive on negatiivne. eurooplaste keskmine eluiga suureneb. sisseränne tõenäoliselt jätkub. neil demograafilistel muutustel on olulised majanduslikud tagajärjed. järgmistel aastakümnetel väheneb tööealiste inimeste arv. kui praegu on iga vanuri kohta neli tööl käivat inimest, siis aastal 2050 on see suhe juba 2:1. euroopa tööjõud kahaneb aastaks 2050 praeguselt 300 miljonilt umbes 250 miljonile. tööjõu arvukuse vähenemine muutub majanduskasvu potentsiaalseks piduriks, vähendades seda praeguselt 2-2,5%-lt 1,25%-le neljakümne aasta jooksul. rahvastiku vananemisega seotud kulud (pensionid, tervishoid) suurenevad ning kasvab surve praegustele sotsiaalkindlustussüsteemidele. kiiresti tuleb parandada riikide eelarveolukorda ning võlad peavad hakkama püsivalt vähenema. pensioni-ja tervishoiusüsteemid peaksid tagama jätkusuutlikkuse, samuti peaksid need olema hästi juurdepääsetavad ja piisavad.
-euroopan väestö vanhenee. syntyvyysluvut ovat jatkuvasti alle luonnollisen korvausasteen. eurooppalaisten odotettavissa oleva elinikä pitenee koko ajan. nettomaahanmuuton odotetaan jatkuvan. näillä väestömuutoksilla on merkittäviä taloudellisia seurauksia. työikäisen väestön määrä supistuu tulevina vuosikymmeninä. tällä hetkellä jokaista iäkkäämpää kansalaista kohden on neljä työssäkäyvää henkilöä, mutta tämä suhdeluku on vuoteen 2050 mennessä kahden suhde yhteen. euroopan työvoima kutistuu nykyisestä noin 300 miljoonasta henkilöstä vuoteen 2050 mennessä noin 250 miljoonaan. työvoiman väheneminen jarruttaa potentiaalista kasvua, joka hidastuu 40 vuodessa nykyisestä 2–2,5 prosentista juuri ja juuri 1,25 prosenttiin. väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset (eläkkeet, terveydenhuolto jne.) kasvavat koko ajan. nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys joutuu kovalle koetukselle. julkisen talouden rahoitusasemaa olisi parannettava pikaisesti ja velka käännettävä vakaaseen laskusuuntaan. eläke-ja terveydenhuoltojärjestelmien päämääriksi olisi asetettava kestävyys, saatavuus ja riittävyys.