Je was op zoek naar: protonipumppuinhibiittorin (Fins - Frans)

kolmen lääkkeen yhdistelmähoidot protonipumppuinhibiittorin kanssa, klaritromysiinin ja joko amoksisilliinin tai metronidatsolin kanssa ovat tunnustetuin hoito helicobacter pylori - infektiossa.
les trithérapies comprenant un inhibiteur de la pompe à protons, de la clarithromycine, et soit de l’ amoxycilline, soit du metranidazole, constituent le traitement le plus répandu pour les infections à helicobacter pylori.

tarvittaessa tulisi harkita samanaikaista hoitoa protonipumppuinhibiittorilla. • varovaisuus on tarpeen potilailla, joilla on kliinisesti merkittävä infektio, joka vaatii antibioottien, sieni - tai viruslääkkeiden käyttämistä tai jotka ovat saattaneet loppuun tulehdushoidon 14 vuorokauden kuluessa hoidon aloittamisesta, elleivät antibiootit ja viruslääkkeet olleet profylaktisiin tarkoituksiin. • potilaita, joilla on aikaisemmin ollut autoimmunisaatiosairaus (mukaan lukien systeeminen lupus, tulehduksellinen suolistosairaus, psoriasis ja reumaattinen niveltulehdus), tulisi hoitaa varovaisuutta noudattaen. • on suositeltavaa valvoa laboratoriokokeiden tuloksia, mukaan lukien tavanomaiset hematologiset ja verikemialliset testit. • varovaisuus on tarpeen hoidettaessa potilaita, jotka saavat seuraavia lääkevalmisteita (katso kohta 4. 5): - beetasalpaajat tai muut salpaajat tai muut verenpainetta alentavat aineet. - h1- salpaajat ja neuroleptit (psykoosilääkkeet), joilla on h1- salpaajien ominaisuuksia. - trisykliset masennuslääkkeet, joilla saattaa olla h1 - ja h2- reseptoreita salpaavia ominaisuuksia. - monoamiinioksidaasi- inhibiittorit sekä malarialääkkeet ja antitrypanosomaliset aineet. - neuromuskulaariset salpaajat, narkoottiset kipulääkkeet ja erilaiset varjoaineet.
en cas de besoin, il doit être envisagé de mettre en place un traitement simultané par un inhibiteur de la pompe à protons. • les patients présentant une infection cliniquement significative nécessitant une utilisation d’ antibiotiques, d’ antifongiques ou d’ antiviraux, ou qui ont terminé un traitement anti- infectieux antérieur dans les 14 jours précédant le début du traitement, doivent être traités avec précaution, à moins que les antibiotiques et les antiviraux n’ aient été utilisés à des fins de prophylaxie. • les patients ayant des antécédents de maladie auto-immune (notamment de lupus systémique, de maladie inflammatoire de l’ intestin, de psoriasis et de polyarthrite rhumatoïde) doivent être traités avec prudence. • il est recommandé de surveiller les résultats des analyses biologiques, notamment les paramètres hématologiques habituels et les analyses biochimiques du sang. • les patients recevant les médicaments suivants doivent être traités avec précaution (voir rubrique 4.5):