Je was op zoek naar: reallöneökningarna (Zweeds - Fins)

vad gäller den makroekonomiska politiken är ett av de största orosmomenten att reallöneökningarna är högre än produktivitetsökningarna, efter som detta bidrar till inflationstryck genom att höja tillverkarnas kostnader och konsumenternas efterfrågan.
se, että palkkojen reaalikasvu ylittää tuotannon kasvun, on suurimpia huolenaiheita kokonaistaloudelliselle politiikalle, koska se kasvattaa inflaatiopainetta lisäämällä tuotantokustannuksia ja kulutuskysyntää.

¡i) reallöneökningarna i förhållande till ökningen i arbetsproduktivitet bör där så krävs även ta hänsyn till behovet av att stärka och därefter upprätthålla lönsamheten för kapacitetshöjande och sysselsättningsskapande investeringar.
tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltioissa, joissa työn kokonaistuottavuuden kasvu on hidastumassa, reaalipalkankorotusten toteuttamismahdollisuudet pienenevät.

detta förutsätter att reallöneökningarna ligger i linje med produktivitetstillväxten på medellång sikt och ger utrymme för en lönsamhetsnivå som räcker till för produktivitets-, kapacitets- och sysselsättningsökande investeringar.
tämä edellyttää, että reaalipalkkojen nousu vastaa keskipitkällä aikavälillä samanaikaista tuottavuuden kasvua ja kannattavuusastetta, joka mahdollistaa tuottavuutta, kapasiteettia ja työllisyyttä edistävät investoinnit.

den hämmande effekten av dessa socialavtal har varit begränsad; reallöneökningarna låg fortfarande på 5 % under 1996, långt över de 1,5 % som planerats enligt avtalet.
yhteiskuntasopimuksilla on ollut ainoastaan vähäisiä hillitseviä vai kutuksia: reaalipalkkojen kasvu oli vuonna 1996 vielä 5 prosenttia, mikä oli paljon korkeampi kuin sopimuksella tavoiteltu 1,5 prosentin suuruinen kasvu.

20 ii)att reallöneökningarna inte överstiger arbetsproduktivitetsökningarna, samtidigtsom hänsyn tas till att stärka och på sikt bibehålla avkastningen på investeringar som stärker produktionskapacitet och sysselsättning, och iii)att nationella arbetsmarknadsinstitutioner och kollektiva avtalsförhandlingar respekterar att arbetsmarknadens parter är självständiga och tar hänsyn till förhållandet mellan den sektoriella och den lokala löneutvecklingen och arbetsmarknadssituationen, och därigenom möjliggör en löneutveckling som bl.a. följer produktivitet och skillnader i yrkesutbildning.
20 ii)reaalipalkkojen nousu ei ylitä työn tuottavuuden kasvua, ja samalla on tarvittaessa otettava huomioon tarve vahvistaa kapasiteettia lisäävien ja työllisyyttäluovien investointien kannattavuutta ja sittemmin ylläpitää sitä; ja iii)kansallisissa työvoimajärjestöissä ja keskitetyssä työehtojärjestelmässä otetaanhuomioon työmarkkinajärjestöjen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen alakohtaisen ja paikallisen palkkakehityksen ja työmarkkinaolosuhteiden välinen suhdeja annetaan palkkojen kehittyä muun muassa tuottavuuden ja ammattitaidollisten erojen mukaisesti.