Вы искали: päätöksentekomenetelmiin (Финский - Французский)

kolmas ala liittyy asianmukaisiin ja tehokkaisiin päätöksentekomenetelmiin.
le troisième domaine concerne des mécanismes décisionnels appropriés et efficaces.

päätöksentekomenetelmiin on sisällytettävä omistajuuden, osallistumisen ja vuoropuhelun perusperiaatteet.
les méthodes de prise de décision embrassent les principes fondamentaux de l’appropriation, de la participation et du dialogue.

tämä pätee erityisesti päätöksentekomenetelmiin, tietojen antamiseen sekä hakijoiden toimittamien tietojen luottamuksellisuuteen.
cela concernera en particulier: la prise de décision, la fourniture d'informations et la confidentialité des informations fournies par les candidats.

direktiivillä varmistetaan se, että yleisö voi varhaisessa vaiheessa osallistua ympäristöä koskeviin päätöksentekomenetelmiin.
la directive garantit la participation du public aux procédures décisionnelles en matière d'environnement dès les premières étapes.

eikö meidän kuitenkin pitäisi pyrkiä nopeampaan työskentelytapaan sekä toisenlaisiin päätöksentekomenetelmiin, koska tämä ei mielestämme vastaa sitä, mitä ihmiset meiltä odottavat.
nous nous permettons toutefois de nous demander s' il ne serait pas opportun d' adopter des méthodes de travail plus rapides et d' opter pour d' autres méthodes décisionnelles, car nous ne pensons pas que la population nous paie pour agir avec une telle lenteur.

(33) mitä tulee ensimmäiseen edellytykseen eli siihen, että yrityksen liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien mukaisesti ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan ja että kustannukset määräytyvät markkina-arvojen mukaan, yhden yrityksen osalta pääteltiin, että sen yhtiösäännön noudattamisesta ei ollut näyttöä. tämän vuoksi ei ollut näyttöä siitä, etteikö valtio voisi merkittävästi vaikuttaa yhtiössä tehtäviin päätöksiin, mikä oli mahdollista myös valtion omistuksessa olevan osakkaan välityksellä. yritys kiisti komission päätelmän ja esitti perustelunaan, että sen yhtiösääntö takaa luotettavasti sen, että valtio ei pysty vaikuttamaan merkittävästi yrityksessä tehtäviin päätöksiin, ja että valtion omistuksessa oleva osakaskin on yksityisen yrityksen puolesta toimiva toimitsijamies. yrityksen yhtiöjärjestyksessä määrätään kuitenkin sen organisaatiosta ja päätöksentekomenetelmistä. koska tutkimus paljasti, että yhtiöjärjestystä ei noudatettu ja että yritys itse voisi sitä helposti muuttaa, voidaan kohtuudella päätellä, että vaikka kyseisessä yhtiöjärjestyksessä olisi säännöksiä, joiden tarkoituksena on estää valtiota vaikuttamasta merkittävästi yrityksen päätöksentekoon, ne ovat epäluotettavia eivätkä voi antaa asiasta varmuutta. lisäksi yritys ei antanut näkyvyyden lisäksi mitään muuta selitystä sille, miksi valtion omistama rahasto oli sen varsinainen osakas. yrityksen toimitiloissa tapahtuneen tarkastuskäynnin aikana sen sijaan esitettiin, että tämän ansiosta yritys saisi muun muassa helpommin rahoitusta tulevaisuudessa. tämän vuoksi vaaraa valtion puuttumisesta yrityksen asioihin pidettiin merkittävänä.
(33) s’agissant du premier critère (décisions concernant les prix et les coûts arrêtées en tenant compte des signaux du marché et sans intervention significative de l’État et coûts reflétant les valeurs du marché), il a été conclu, dans le cas d’une société, que rien ne prouvait que ses statuts étaient respectés et donc que ses décisions ne pouvaient pas être influencées de manière significative par l’État, notamment par l’intermédiaire de son actionnaire public. la société a contesté les conclusions de la commission arguant que ses statuts garantissaient de manière fiable l’absence d’intervention significative de l’État dans ses décisions et que, de toute manière, son actionnaire public était une fiduciaire agissant pour le compte d’une société privée. toutefois, les statuts définissent l’organisation et les procédures de prise de décision de la société. l’enquête ayant révélé qu’ils n’étaient pas respectés et pouvaient facilement être modifiés par la société elle-même, il peut raisonnablement être conclu que les éventuelles dispositions statutaires visant à assurer l’absence d’intervention significative de l’État dans les décisions de la société ne sont pas fiables et n’offrent aucune garantie en la matière. de plus, la société n’a pas donné d’autre explication que la "visibilité" au fait qu’une fiduciaire contrôlée par l’État détienne une partie de son capital. au contraire, elle a déclaré, lors de la vérification sur place, que cela lui permettrait, entre autres, d’obtenir plus facilement des financements à l’avenir. le risque d’intervention de l’État a donc été jugé important.