Вы искали: kohustusteks (Эстонский - Финский)

Üldnõukogu kohustusteks on eelkõige:
yleisneuvoston pääasiallisena tehtävänä on

b. eraldised kohustusteks ja kuludeks
b. varaukset

assigneeringud jagunevad (kohustusteks, makseteks) järgmiselt:
määrärahat jakautuvat (maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin) seuraavasti:

eraldised kohustusteks ja kuludeks ei tohi olla vajalikust suuremad.
tehdyt varaukset eivät saa määrältään olla suurempia kuin on tarpeen.

seega võivad teatud investeeringud jääda avaliku sektori kohustusteks.
jotkin investoinnit kuuluvat mahdollisesti julkisten tehtävien piiriin.

3. eraldisi kohustusteks ja kuludeks ei tohi kasutada vara väärtuse täpsustamiseks.
3. varauksia ei saa merkitä suoraan vastaaviin merkittyjen erien arvonvähennyksiksi.

Üleilmastumise sotsiaalmõõtme arendamine ja hea töö kõikide jaoks on seoses sellega olulisimateks kohustusteks.
globalisaation yhteiskunnallisen ulottuvuuden edistäminen ja kunnollisten työpaikkojen tarjoaminen kaikille ovat tärkeimpiä sitoumuksia.

vahesumma -429 -652 -eraldised riskideks ja kohustusteks -7481 -8601 -
yhteensä -429 -652 -varaukset riskien ja kulujen varalta -7481 -8601 -

investeeringud, mis jäävad saksamaa arvates avaliku sektori kohustusteks, esitati põhjendustes 58 jj.
investointeja, jotka saksan mukaan kuuluvat julkisten tehtävien piiriin, käsitellään johdanto-osan 58 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa.

1. ajavahemikus 2000–2006 on fondide kohustusteks kasutatavad vahendid 195 miljardit eurot vastavalt 1999. aasta hindadele.
1. rahastojen sitoumuksiin käytettävissä olevat varat ovat vuoden 1999 hintoina ilmaistuna 195 miljardia euroa kaudeksi 2000-2006.

(268) rääkides kasutatud tuumkütuse käitlemisest, jagunevad kasutatud tuumkütusega seotud kohutused varasemateks ja tulevasteks kohustusteks.
(268) käytetyn polttoaineen huoltoon liittyvät velvoitteet jaetaan aikaisemmasta toiminnasta aiheutuneisiin rasitteisiin ja tuleviin rasitteisiin.

see tähendab, et üldnõukogu peamisteks kohustusteks on koostada aruandeid euroalast väljaspool asuvate liikmesriikide lähenemise edusammude kohta ja anda nõu euro kasutuselevõtuks vajalike ettevalmistuste tegemisel.
yleisneuvostoon siis lähinnä vastuussa niiden eu-maiden lähentymisen raportoinnista, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön. lisäksi se toimii neuvonantajana näiden maiden valmistellessa euron käyttöönottoa.

esiteks, isegi kui erk kohustusi võib vähemalt osaliselt lugeda Ümpt kohustusteks, ei tekitata nendega rahalist kohustust erk kindlustusandjatele, sh vhi-le.
vaikka ensinnäkin oletettaisiinkin, että ysv-velvoitteita voitaisiin ainakin osittain pitää julkisen palvelun velvoitteina, niistä ei aiheudu taloudellista rasitusta ysv-toimijoille, ytl mukaan lukien.

1. eraldised kohustusteks ja kuludeks on ette nähtud, et katta kahju või võlgu, mille laad on selgelt määratletud ning mis bilansipäeval on tõenäolised või kindlad, kuid mille summa või tekkimiskuupäev on ebakindel.
1. varaukset on tarkoitettu sellaisia luonteeltaan selvästi määriteltyjä menetyksiä tai velkoja varten, jotka tilinpäätöspäivänä ovat joko todennäköisiä tai varmoja mutta joiden määrä ja syntymisen ajankohta on epävarma.

investeerimisfonde aktsiad/ osakud: investeerimisfondide aktsiad/ osakud tuleb lugeda ainult rahaloomeasutuste, st ainult muude finantsvahendajate hulka liigitatud rahaturufondide ja investeerimisfondide kohustusteks.
sijoitusrahasto-osuudet: sijoitusrahasto-osuudet ovat yksinomaan rahalaitos ­ ten, eli vain rahamarkkinarahastojen ja muiksi rahoituksen välittäjiksi luoki ­ teltujen sijoitusrahastojen velkoja.

4. artikli 9 kirje "passiva" punktis b asendatakse pealkiri "eraldised kohustusteks ja kuludeks" pealkirjaga "eraldised";
4) ei koske suomenkielistä versiota: 9 artiklassa olevan jakson%quot%vastattavat%quot% erän b otsake säilyy ennallaan.

kehtiva turutava alusel soovitatakse samuti, et andmeesitaja saadad tagatised tuleks liigitada ainult « hoiuste näol esinevateks kohustusteks » määral, mil rahaloomeasutus saab vahendeid, mis on vabalt kättesaadavad edasilaenamiseks.
markkinoiden tämänhetkisen käytännön perusteella ehdotetaan niin ikään, että tiedonantajan saamat marginaalit luokitellaan vain ” talletusvelkoihin ”, mikäli rahalaitos saa varoja, jotka ovat vapaasti käytettävissä lainausta varten.