You searched for: ümberkorraldamiskulude (Estniska - Finska)

Ümberkorraldamiskulude ja -eelistega proportsionaalne abi
tuen suhteuttaminen rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyihin

c) abi proportsionaalsus ümberkorraldamiskulude ja -tuludega
c) tuen oikea suhde rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyihin

selle tulemusel on ümberkorraldamiskulude, abisaaja omafinantseeringu ja riigiabi summad järgmised:
näin ollen rakenneuudistuksen kustannukset, tuensaajan oma rahoitusosuus ja valtiontuen määrä muodostuvat seuraavasti:

komisjon saab eelneva põhjal teha järelduse, et nõue maksta ümberkorraldamiskulude katmiseks piisav summa on käesoleval juhul täidetud.
komissio päättelee näin ollen, että edellytys riittävästä osallistumisesta rakenneuudistuskustannuksiin täyttyy tässä tapauksessa.

lõpuks märgib gecb, et tema kapitali adekvaatsuse määr viitab sellele, et abi oli proportsionaalne ümberkorraldamiskulude ja -tuludega.
gecb mainitsee lopuksi, että gecb:n vakavaraisuussuhde ei itsessään anna aihetta päätellä, että tuki ei olisi oikeassa suhteessa rakenneuudistuskustannuksiin ja hyötyihin.

eelkõige juba teostatud või veel teostatavad loovutamised annavad tegeliku panuse ümberkorraldamiskulude rahastamisse ning kõrvaldavad komisjoni kahtlused, mis toodi esile seoses konkurentsiõigusega.
erityisesti jo toteutetuilla tai vielä toteutettavilla divestoinneilla osallistutaan rakenneuudistuskustannusten rahoittamiseen, ja ne poistavat komission kilpailuoikeudellisia epäilyksiä.

isegi kui komisjon käsitleks garantii kogusummat abina ümberkorraldamiskulude rahastamiseks, oleks bawag-psk omaosalus suurem kui 50 %.
vaikka komissio katsoisi takauksen kokonaismäärän olevan tukea rakenneuudistuskustannusten rahoittamiseen, bawag-psk:n oma rahoitusosuus olisi yli 50 prosenttia.

cyprus airways’i suurusega äriühingu puhul peaks ettevõtja enda panus ümberkorraldamiskulude katmisse olema tavaliselt suurusjärgus 50 %.
cyprus airwaysin kokoisten yhtiöiden olisi yleensä itse rahoitettava noin puolet rakenneuudistuskustannuksista.

menetluse algatamise otsuse lõikes 45 avaldab komisjon kahtlust, kas teatavate võlgade kavandatavat tagasimaksmist ümberkorraldamisperioodil [6] võib ümberkorraldamiskulude hulka lugeda.
menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 45 kappaleessa komissio ilmoitti suhtautuvansa epäilevästi siihen, voitaisiinko eräiden velkojen takaisinmaksu rakenneuudistuksen yhteydessä [6] laskea osaksi rakenneuudistuksen kustannuksia.

komisjon märgib, et Övag on juba rakendanud kulude vähendamise meetmeid ja teeb seda edaspidigi ja annab sel viisil enda teenitud sisemiste vahendite abil omapanuse ümberkorraldamiskulude katmisse [61].
komissio toteaa, että Övag on jo toteuttanut toimenpiteitä kustannusten alentamiseksi ja jatkaa niitä edelleen, ja näin se osallistuu rakenneuudistuskustannuksiin muodostamiensa sisäisten varojen välityksellä [61].

jõupingutustel, mida äriühing peab tegema oma ümberkorraldamiskulude katmiseks aja jooksul, on samasugune mõju nagu ümberkorraldamise rahastamisel ettevõtja enda poolt, kusjuures ainus erinevus seisneb selles, et asjaomaseid jõupingutusi saab riigi garanteeritud kommertslaenu abil hajutada mitme aasta peale.
yhtiön on itse tehtävä tulosta voidakseen ajan mittaan kattaa omasta rakenneuudistuksestaan aiheutuvat kustannukset — tämän menettelyn vaikutus on verrattavissa tilanteeseen, jossa se olisi itse rahoittanut rakenneuudistuksensa, mutta valtion takaaman liikelainan ansiosta yhtiölle koituvat rahoitusvaikutukset jakautuvat nyt useamman vuoden osalle.

(53) prantsusmaa selgitab, et tema arvates kuuluvad alltöövõtjate koolituskulud ümberkorraldamiskulude hulka. selleks märgib prantsusmaa, et arvukalt cmr’i funktsioneerimiseks olulisi tegevusi teostavad ettevõttevälised spetsialiseerunud äriühingud. kuna neid alltöövõtjatena puudutavad marseille'laevaremondisektori probleemid, ei ole nad suutelised rahastama oma palgatöötajate koolitust. seetõttu võtab cmr kui tellimuse andjana laevaomaniku ees täiel määral vastutav isik rahastamise enda peale.
(53) ranska toteaa, että se katsoo alihankkijoiden koulutuskustannukset osaksi rakenneuudistuskustannuksia. ranska huomauttaa, että ulkopuoliset erikoistuneet yritykset huolehtivat monista cmr:n toiminnalle välttämättömistä tehtävistä. kyseiset yritykset joutuvat alihankkijoina kärsimään marseillen laivankorjausalan ongelmista eivätkä pysty rahoittamaan työntekijöidensä koulutusta. tämän vuoksi cmr ottaa rahoituksen vastattavakseen toimeksiantajan ominaisuudessa, sillä se on suoraan vastuussa alusten omistajille.