You searched for: invaliidsustoetus (Estniska - Finska)

invaliidsustoetus
työkyvyttömyyskorvaus

invaliidsustoetus on 70 % ajutise töötaja viimasest põhipalgast.
työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta.

g) invaliidsustoetus [1996. aasta sotsiaalhoolekandeseadus, iv osa];";d) jaole
f) perheen tulolisä (social welfare act 1993, v osa).

kui te jõuate pensioniikka, muutub invaliidsustoetus vanaduspensioniks, kui te vastate kindlustuse ja sissemaksetega seonduvatele tingimustele ning tingimusel, et teie töösuhe on lõppenud, juhul kui te olete eelnevalt teinud palgatööd.
korvauksen maksamisen edellytyksenä on viisi vakuutusvuotta ja viisi vakuutusmaksuvuotta.

kui ajutise töötaja invaliidsus on tekkinud kohustuste täitmise ajal või seoses kohustustega juhtunud õnnetuse, kutsehaiguse ja ühiskasuliku teo tagajärjel või oma eluga riskides teise inimese päästmise nimel, on invaliidsustoetus vähemalt 120 % elatusmiinimumist.
jos väliaikaisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tapaturmasta tai niihin liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvaus on vähintään 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta.

Üldine taust 1998. aastal võeti nõukogu määrusega (eÜ) nr 577/98 kasutusele uus vaatluskarakteristik „sissetulek“, mille kohta tuleks tööjõu uuringu raames andmeid esitada. kuna sedalaadi teabe puhul on tegemist tundliku teemaga oli selle esitamine vabatahtlik, et liikmesriigid saaksid katsetada sedalaadi teabe kogumise teostatavust tööjõu-uuringu raames ning leiaksid parima lahenduse selliste andmete kogumiseks ilma üldise vastamata jätmise määra suurenemiseta ja kontrolliksid kogutud teabe kvaliteeti. algselt, koosnes sissetuleku moodul rakendusmääruses viiest muutujast: põhitöökohast saadud töötasu kuus, põhitöökohast saadud lisatasu, töötu abiraha, lisaks töötu abirahale makstav toetus ning haigus-, võimetus-ja invaliidsustoetus. käesolevas ettepanekus piirdutakse ühe muutujaga: „põhitöökohast saadud palk kuus“. selle muutujaga ei taheta koguda teavet eli liikmesriikide palkade tasemete kohta; seda kasutatakse tööturu toimimist selgitava muutujana. 1998. aastal kogusid seda teavet ja esitasid selle eurostatile ainult kaks liikmesriiki. pärast seda on toetatud liikmesriike, kes on valmis katsetama asjaomase muutuja uuringusse lülitamist või kontrollima tööjõu-uuringu tulemuste ja haldusallikate omavahelise ühendamise võimalust. umbes pooled liikmesriikidest koguvad nüüdseks rahuldavate tulemustega tööjõu-uuringus teavet palkade kohta ja samuti on kindlaks tehtud, kuidas neid andmeid kõige paremini koguda. kuigi selle teabe kogumise väärtust poliitika eesmärkide elluviimisel on laialt tunnustatud ning vaja on andmeid kogu el kohta. siiski soovivad teatavad liikmesriigid eelneva vabatahtliku muutuja lihtsustatud varianti, selleks et nende andmete kogumisega algust teha, ning teised jällegi saavad kõnealuse muutuja oma tööjõu-uuringu tavapärasesse küsimustikku lülitada ainult siis, kui nad on õiguslikult kohustatud seda teavet esitama. seetõttu on oluline muuta vastavalt nõukogu määrust (eÜ) nr 577/98 ja lülitada „palk põhitöökohast“ tööjõu-uuringu kohustuslike muutujate hulka. -
120 -yleinen tausta vuonna 1998, neuvoston asetuksella (ey) n:o 577/98, otettiin käyttöön tulot uutena ominaisuutena, josta olisi annettava tiedot työvoimatutkimuksessa. tällaisen tiedon arkaluonteisuuden takia ominaisuus otettiin kuitenkin käyttöön vain valinnaisena. siten jäsenvaltioille annettiin tilaisuus testata mahdollisuuksia kerätä tällaista tietoa työvoimatutkimuksessa, löytää paras tapa kerätä tietoa kasvattamatta yleistä vastauskatoa ja tarkastaa kerätyn tiedon laatu. täytäntöönpanoasetuksen mukaan tulo-osa koostui alun perin viidestä muuttujasta, jotka olivat päätyön kuukausipalkka (netto), päätyöstä maksettavat lisäkorvaukset, työttömyyskorvaukset, työttömyyskorvaukseen liittyvät ylimääräiset korvaukset sekä sairaus-, työkyvyttömyys-ja invaliditeettikorvaukset. tämän ehdotuksen mukaan ainoa kerättävä tieto on ”päätyön kuukausipalkka”. tämän muuttujan tarkoituksena ei ole tietojen kerääminen palkkatasosta eu:n jäsenvaltioissa, vaan työmarkkinakäyttäytymisen selittäminen. vuonna 1998 vain kaksi jäsenvaltiota keräsi nämä tiedot ja toimitti ne eurostatille. sittemmin on myönnetty avustuksia niille jäsenvaltioille, jotka ovat olleet valmiita kokeilemaan kyseisen muuttujan käyttöönottoa tutkimuksissaan tai selvittämään työvoimatutkimuksen tulosten ja hallinnollisten lähteiden välistä yhteyttä. noin puolet jäsenvaltioista kerää nykyisin palkkatietoja työvoimatutkimuksessa tyydyttävin tuloksin, ja tiedon keruun parhaita toimintatapoja on myös yksilöity. tämän tiedon keruun merkitys tunnustetaan laajalti, ja on tarpeen saada eu:n kattavat tiedot. eräät jäsenvaltiot vaativat kuitenkin aiemman valinnaisen muuttujan yksinkertaistamista voidakseen aloittaa tiedonkeruun, ja toiset jäsenvaltiot voivat sisällyttää muuttujan työvoimatutkimustensa vakiokyselyyn vain, jos on olemassa oikeudellinen velvoite toimittaa kyseinen tieto. siksi on tarpeen muuttaa neuvoston asetusta (ey) n:o 577/98 vastaavasti ja ottaa käyttöön päätyön kuukausipalkka työvoimatutkimuksen pakollisena muuttujana. -