You searched for: vastuvõtupoliitika (Estniska - Finska)

hiljuti läbi viidud uuringud migrantide sotsiaalse olukorra kohta näitavad, et poliitikad, mille eesmärgiks on integreerimise tõhustamine, peavad olema laiahaardelisemad kui lihtsalt vastuvõtupoliitika.
muualta tulleet maahanmuuttajat ovat euroopan unionin kansalaisia suuremmassa vaarassa marginalisoitua ja syrjäytyä sosiaalisesti.

eelkõige peab selline tegevus olema samaväärne riikliku haridusega ning kooli vastuvõtupoliitika ei tohi olla diskrimineeriv; kool peab võtma vastu ka puuetega õpilasi, kohaldama kollektiivlepinguid, olema üles ehitatud vastavalt kohaldatavatele normidele ning avaldama oma aruandeid.
toiminnan on erityisesti oltava verrattavissa vastaavaan julkiseen toimintaan ja koulun pitää taata, ettei opiskelijoiden valinnassa esiinny syrjintää. koulun on myös hyväksyttävä vammaisia oppilaita, sovellettava työehtosopimuksia, pidettävä yllä soveltuvia, säädettyjen standardien mukaisia rakenteita ja julkaistava taseensa.

kuigi rände uus temaatiline programm ei hõlma liitumiseelseid riike, on siiski oluline märkida, et rände, varjupaiga, piirikontrolli ja viisa küsimustele on laienemise raamistikus pööratud ja pööratakse ka edaspidi suurt tähelepanu. ajavahemikus 1997–2003 kulutati 10 kandidaatriigis riiklike phare programmide kaudu antud valdkondade erinevatele projektidele kokku 413,3 miljonit eurot. paljud neist olid “sõprusprojektid”, mille raames liikmesriigid osutasid kandidaatriikide haldusasutustele ekspertabi.mis puutub sellistesse piirkondlikesse vahenditesse nagu endise nõukogude liidu uute iseseisvunud riikide ning mongoolia majanduse ümberkujundamise ja taastamise programm (tacis) ja euroopa–vahemere partnerluse raames toimuva majandus-ja sotsiaalstruktuuride reformiga kaasnevad finants-ja tehnilised meetmed (meda), siis aastaid 2002–2006 hõlmavaks perioodiks on nendele eraldatud 450 miljonit eurot otseselt rändega seotud meetmete rahastamiseks – põhiliselt balkanil, vahemere piirkonnas ja ida-euroopas. põhilisteks sekkumissektoriteks on olnud institutsioonide haldussuutlikkuse tugevdamine, piirikontrolli parandamine, võitlus ebaseadusliku sisserände ja inimkaubanduse vastu, pagulaste tagasipöördumine ja taasintegreerimine ning ümberasustatud isikud, varjupaiga taotlejate ja pagulaste vastuvõtupoliitika ja -võimaluste parandamine.
vaikka uusi muuttoliikettä käsittelevä temaattinen ohjelma ei koske unioniin liittymistä valmistelevia maita, on paikallaan muistaa, että muuttoliike-, turvapaikka, rajavalvonta-ja viisumiasiat ovat saaneet ja saavat myös jatkossa paljon huomiota unionin laajentumisen yhteydessä. vuosina 1997–2003 käytettiin kymmenen hakijamaan kansallisissa phare-ohjelmissa näitä asioita käsitteleviin hankkeisiin yhteensä 413,3 miljoonaa euroa. monet hankkeista ovat liittyneet kummitoimintaan (twinning), jossa jäsenvaltioiden asiantuntijoita on lähetetty hakijamaiden hallintoelimiin.maantieteellisiin rahoitusvälineisiin kuuluvat myös tacis-ja meda-ohjelmat, joiden yhteydessä ohjelmoitiin kaudella 2002–2006 noin 450 miljoonaa euroa suoranaisesti muuttoliikettä koskevien toimien rahoittamiseen lähinnä balkanin ja välimeren alueilla ja itä-euroopassa. pääasiallisia toiminnanaloja ovat olleet institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, rajavalvonnan tehostaminen, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta, pakolaisten ja hätäsiirtolaisten paluu ja kotouttaminen sekä vastaanottopolitiikan ja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottotilojen parantaminen.