You searched for: rahoitusohjelmien (Finska - Estniska)

eu:n rahoitusohjelmien tarjoamat mahdollisuudet käyttöön
eli rahastamisprogrammide täielike võimaluste ärakasutamine

nykykäytännön mukaan yhteisön rahoitusohjelmien kesto vastaa yhteisön rahoitusnäkymien kestoa .
8 praegused ühenduse rahastamisprogrammid on ühenduse finantsperspektiiviga kokkusobivad .

vuosi2006 oli vuosien 2000–2006 rahoitusnäkymien mukaisten rahoitusohjelmien sitoumusten viimeinen voimassaolovuosi.
järelevalveeli õigusaktide rakendamiseüle oli komisjonile tähtis teema.

seuraavassa luettelossa annetaan esimerkkejä eri rahoitusohjelmien kattamista aiheista ja internetosoitteet, joista löytyvät ohjelmien kansalliset yhteyspisteet.
järgmises loetelus (mis ei ole ammendav) on esitatud eri rahastamisprogrammide hõlmatud teemad ja riiklike kontaktpunktide online-registrid.

2.21 toteaa, että alue-ja paikallisviranomaisten pitäisi voida osallistua rahoitusohjelmien hallinnoinnista vastaavien elinten työhön.
2.21 märgib, et kohalikud ja piirkondlikud omavalitsused peaksid olema võimelised osalema rahastamisprogrammide juhtimise eest vastutavate organite töös;

näitä kokouksia, koulutustilaisuuksia ja harjoituksia voidaan rahoittaa unionin rahoitusohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien mukaisilla euroopan unionin talousarviosta myönnettävillä määrärahoilla.
selliseid kohtumisi, ühiseid koolitusi ja õppusi võib rahastada liidu rahastamisprogrammide alusel pakutavatest võimalustest, mis on ette nähtud toetuste saamiseks euroopa liidu eelarvest.

kokemus on osoittanut, että kansalaisten tiedot yhteisön rahoitusohjelmien asemasta taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa, työllisyyden luomisessa ja alueiden sisäisen yhtenäisyyden lisäämisessä ovat usein puutteellisia.
kogemused näitavad, et kodanike teadlikkus ühenduse rollist jääb neis regioonides majanduse konkurentsivõime tugevdamisele, uute töökohtade loomisele ja sisemise ühtekuuluvuse tõstmisele suunatud programmide rahastamisel sageli ebapiisavaks.

jotta unionin rahoituksella olisi merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä life-ohjelman ja muiden unionin rahoitusohjelmien välisiä synergiaetuja ja niiden keskinäistä täydentävyyttä.
et liidu rahastamisel oleks märkimisväärne mõju, tuleks arendada programmi life ja liidu muude rahastamisprogrammide suurt koostoimet ja täiendavust.

unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa synergiaetuja tuottavien tai niissä valtavirtaistettujen taikka yksityisen tai julkisen sektorin käytäntöihin sisällytettyjen toimenpiteiden määrä, kun kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista unionin politiikkoihin sisällyttämiseen ja valtavirtaistamiseen liittyvistä yleisistä tavoitteista;
lõike 1 punktis b osutatud integreerimise ja läbiva arvessevõtmisega seotud üldeesmärkide puhul hinnatakse selliste meetmete arvu, millega saavutatakse koostoime või mida võetakse läbivalt arvesse liidu muudes rahastamisprogrammides või mis on integreeritud avaliku või erasektori tegevusse;

arvioinnissa otetaan myös huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta, tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista sekä synergia ja vuorovaikutus muiden unionin rahoitusohjelmien, muun muassa rakennerahastojen, kanssa.
hindamisel võetakse arvesse ka meetmete panust liidu aruka, jätkusuutliku ja kaasava majanduskasvu prioriteetide seisukohalt, eelnenud meetmete pikaajalise mõju tulemusi ning liidu teiste rahastamisprogrammidega, sealhulgas struktuurifondidega saavutatud sünergia ulatust ja nende vastastikust mõju.

2.22 korostaa sitä, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimeenpanoa koskevien rahoitusohjelmien ja rakennerahastorahoituksen pitää olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä. tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että komission eri pääosastot toimivat tiiviissä yhteistyössä rahoitusohjelmia valmistellessaan.
2.22 rõhutab, et rahastamisprogrammid ja struktuurifondide toetus vabadusel, turvalisusel ja õiglusel rajaneva ala elluviimiseks/teostamiseks peavad olema kooskõlas ja üksteist täiendavad. kõnealuse eesmärgi saavutamine nõuab euroopa komisjoni erinevate peadirektoraatide tihedat koostööd rahastamisprogrammide ettevalmistamisel;

kokemusten mukaan euroopan unionin kansalaiset eivät ole riittävän hyvin tietoisia yhteisön tehtävistä rahoitusohjelmissa.
kogemused näitavad, et euroopa liidu kodanikud ei ole piisavalt teadlikud ühenduse osast rahastamisprogrammides.