You searched for: työsuhdeturvalainsäädäntöä (Finska - Estniska)

työsuhdeturvalainsäädäntöä ja työttömyysetuutta voidaan pitää kahtena eri tapana suojella työntekijöitä työmarkkinoiden riskeiltä.
töökaitse-eeskirjad ja töötushüvitised on kaks võimalust, kuidas töötajaid töötururiskide eest kaitsta.

eräissä jäsenvaltioissa on viime vuosina lisätty ulkoista joustavuutta työmarkkinoiden laitamilla: työsuhdeturvalainsäädäntöä on pääosin höllennetty pelkästääntilapäisten sopimusten kohdalla, kun taas vakituisiin sopimuksiin sovelletaan pitkälti entisenlaisia tiukkoja sääntöjä.
viimastel aastatel on teatud liikmesriigid suurendanud välist paindlikkust marginaalsetes valdkondades, lihtsustades töökaitse-eeskirju peamiselt seoses ajutistetöölepingutega ja jättes tavalepingute kohta kehtivad ranged eeskirjad suures osassamaks.

muutamat jäsenvaltiot pyrkivät lisäämään työelämän joustoja -työmarkkinoista on tehtävä joustavammat säilyttäen samalla asianmukainen työsuhdeturva. vain muutamat jäsenvaltiot toteuttivat vuonna 2004 toimia, joilla parannetaan työn organisoinnin joustavuutta. saksassa on alettu luopua joillakin aloilla noudatetusta lyhennetystä työajasta; määräaikaisten työsopimusten kestoa on pidennetty ja työsuhdeturvalainsäädäntöä on kevennetty pienyritysten osalta. ranskassa muutettiin irtisanomislainsäädäntöä. muissa jäsenvaltioissa ei kuitenkaan paneuduttu vakinaisten työsuhteiden suojaa koskevaan lainsäädäntöön, joka on joissakin tapauksissa liiankin tiukka, eikä työmarkkinoiden segmentoitumiseen erityyppisten työsopimusten mukaisesti. vaikka italia on tehnyt uudistuksia työvoima-asteen nostamiseksi, erityyppisten työsopimusten suuri määrä voi entisestään lisätä työmarkkinoiden segmentoitumista. -
mõned liikmesriigid tõstavad kohanemisvõimet -tööturud tuleb muuta palju paindlikumaks, kuid säilitada samas töötajate asjakohane turvatase. 2004. aastal kasutas vaid mõni liikmesriik meetmeid töökorralduse paindlikkuse tõstmiseks. saksamaal on töökaitse õigusakte väikeettevõtete jaoks pehmendatud, tähtajaliste lepingute kestust on pikendatud ja teatud aladel on hakatud loobuma lühendatud tööajast. prantsusmaa muutis koondamisega seotud õigusakte. teistes liikmesriikides ei tegeletud alaliste lepingute töökaitsealaste, kohati liigagi karmide õigusaktidega, ega ka erinevat tüüpi töölepingute alusel segmenteeritud tööturuga. itaalias, kus viidi läbi reformid tööjõu osaluse suurendamise toetuseks, võib eritüüpi töölepingute arv tulevikus veelgi suurendada tööturu segmenteerumist. -