You searched for: semper iratus (Latin - Finska)

iratus
vihainen

semper gaudet
olkaa aina iloiset.

qui iratus iuravit dicen
ja sinä päivänä syttyi herran viha, ja hän vannoi sanoen:

nullam at enim in ipsum dapibus semper
but, you say no protein itself is always in the

gaudete in domino semper iterum dico gaudet
iloitkaa aina herrassa! vieläkin minä sanon: iloitkaa!

et adflictus est iona adflictione magna et iratus es
mutta joona pahastui tästä kovin, ja hän vihastui.

sed semper fuistis rebelles a die qua nosse vos coep
te olette niskoitelleet herraa, teidän jumalaanne, vastaan aina siitä päivästä alkaen, jona minä opin teidät tuntemaan.

super candelabro mundissimo ponentur semper in conspectu domin
aitokultaisen seitsenhaaraisen lampun lamppuja hän hoitakoon niin, että ne aina palavat herran edessä.

gratias ago deo meo semper memoriam tui faciens in orationibus mei
minä kiitän jumalaani aina, muistaessani sinua rukouksissani,

fovea profunda os alienae cui iratus est dominus incidet in ea
irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; herran vihan alainen kaatuu siihen.

at ipse dixit illi fili tu semper mecum es et omnia mea tua sun
niin hän sanoi hänelle: `poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.

cogitationes robusti semper in abundantia omnis autem piger semper in egestat
vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.

cui iratus respondit iacob num pro deo ego sum qui privavit te fructu ventris tu
niin jaakob vihastui raakeliin ja sanoi: "minäkö olen jumala, joka on kieltänyt sinulta kohdun hedelmän?"

et semper nocte ac die in monumentis et in montibus erat clamans et concidens se lapidibu
ja hän oleskeli aina, yötä ja päivää, haudoissa ja vuorilla, huutaen ja runnellen itseään kivillä.

per ipsum ergo offeramus hostiam laudis semper deo id est fructum labiorum confitentium nomini eiu
uhratkaamme siis hänen kauttansa jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.

igitur iratus est dominus salomoni quod aversa esset mens eius a domino deo israhel qui apparuerat ei secund
niin herra vihastui salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois herrasta, israelin jumalasta, joka kahdesti oli ilmestynyt hänelle

propter iniquitatem avaritiae eius iratus sum et percussi eum abscondi et indignatus sum et abiit vagus in via cordis su
hänen ahneutensa synnin tähden minä vihastuin; minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut. mutta hän luopui minusta ja kulki oman sydämensä tietä.

quasi tristes semper autem gaudentes sicut egentes multos autem locupletantes tamquam nihil habentes et omnia possidente
murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.