Şunu aradınız:: meditsiiniõed (Estonca - Fince)

•parameditsiiniline hooldus (meditsiiniõed, füsioterapeudid jt);
• sairaanhoito ja hammashoito

roactemra tootja varustab enne ravimi turustamise alustamist iga liikmesriigi arstid, meditsiiniõed ja patsiendid teabepakmetega, mis sisaldavad roactemra ohutusteavet ja manustamisjuhiseid.
roactemraa valmistava yhtiö toimittaa lääkäreille, sairaanhoitajille ja potilaille tietopaketin ennen lääkkeen saattamista markkinoille kussakin jäsenvaltioissa.

kõnealuse üksuse liikmeteks on eri elukutsete esindajad: arstid, meditsiiniõed, psühholoogid, ergoterapeudid, füsioterapeudid, sotsiaaltöötajad.
vakuutetun on ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle samana päivänä ja toimitettava lääkärintodistus lapsen sairaudesta.tämän loman aikana vakuutetulla on oikeus samaan korvaukseen kuin työkyvyttömyydenkin aikana.

ravikulud hüvitatakse täielikult haigekassade liidu ja raviteenuste osutajate (arstid, meditsiiniõed, haiglad jne) vahelise kokkuleppega kindlaksmääratud tariifide järgi.
vakuutettu saa nämä etuudet heti sairauden alkamisesta lähtien ilman aikarajaa niin kauan kuin hän on vakuutettuna.

ravikindlustusfondi hüvitatavad kodused õendusabi teenused hõlmavad teatavaid raviteenuseid (näiteks süste, sondiga toitmist, sidumist jne), mida arsti ettekirjutuse järgi teevad diplomeeritud meditsiiniõed.
vakuutetulla on oikeus saada sairaalahoitoa, kun sairauden luonne sitä edellyttää.

140 -kooskõla euroopa liidu muude põhimõtete ja eesmärkidega 7. septembril 2005. aastal vastu võetud euroopa parlamendi ja nõukogu direktiiv 2005/36/eÜ sätestab vastastikuse kvalifikatsioonide tunnustamise reguleeritud kutsealade vallas. nimetatud direktiiv, mis koondab, ajakohastab ning lihtsustab 15 olemasolevat direktiivi, mis on vastu võetud ajavahemikul 1975–1999, sätestab ühtlustatud koolitusnõuetega kutsealade (arstid, meditsiiniõed, ämmaemandad, hambaarstid, veterinaarid, farmatseudid) automaatse tunnustamise süsteemi ning hõlmab ka arhitekte. muude reguleeritud kutsealade puhul (praeguse seisuga reguleerib elis umbes 800 kutseala kas üks või mitu liikmesriiki) põhineb kõnealune süsteem vastastikusel tunnustamisel, see tähendab, et kui kodanik on kvalifitseeritud töötama kutsealal ühes liikmesriigis, siis peaks ta saama loa töötada kõnealusel kutsealal ka mõnes muus liikmesriigis. direktiivi 2005/36/eÜ reguleerimisala ja euroopa kvalifikatsiooniraamistiku reguleerimisala erinevad selle poolest, et euroopa kvalifikatsiooniraamistik ei ole vahend, mis tagaks migrantidele õiguse nõuda ühes liikmesriigis omandatud kvalifikatsioonide tunnustamist, et töötada reguleeritud kutsealal muus liikmesriigis. sellisel juhul seab õiguslikke kohustusi liikmesriikide ametiasutustele ainult direktiiv 2005/36/eÜ. vastastikune tunnustamine on ka siseriiklike ja rahvusvaheliste vedude maanteeveo-ettevõtja ja reisijate autoveo-ettevõtja tegevusalale lubamist käsitleva direktiivi 1996/26/eÜ eesmärk. ettepanekus, et komisjon vaataks kõnealuse direktiivi 2007. aastal läbi, tuleb arvesse võtta euroopa kutsekvalifikatsiooniraamistiku loomist. 15.–16. oktoobril 1999. aastal toimunud euroopa Ülemkogu istungil tõdeti, et pikaajalise elamisloaga kolmandate riikide kodanike õiguslikku seisundit tuleks kindlustada, andes neile ühtsed õigused, mis on võimalikult lähedased euroopa liidu kodanike õigustele. nõukogu direktiivis 2003/109/eÜ[1] on sätestatud, et „pikaajalisi elanikke tuleb kohelda võrdselt kodanikega järgmistes valdkondades: c) diplomite, tunnistuste ja muude kvalifikatsiooni tõendavate dokumentide tunnustamine asjaomaste siseriiklike menetluste kohaselt”, kaasa arvatud juhul, kui nad kasutavad kõnealuse direktiiviga neile tagatud õigust liikuda euroopa liidu siseselt. seetõttu aitab euroopa kvalifikatsiooniraamistik tulemuslikult rakendada seda õigust olukordades, kus direktiivi 2005/36/eÜ ei saa kohaldada. -
140 -johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin säänneltyjen ammattien alalla ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen varmistetaan 7. syyskuuta 2005 annetulla direktiivillä 2005/36/ey. siinä kootaan yhteen, ajantasaistetaan ja yksinkertaistetaan 15 vuosien 1975 ja 1999 välillä annettua direktiiviä, säädetään automaattisesta tutkintojen tunnustamisesta, kun on kyse ammateista, joita koskevat yhdenmukaistetut koulutusvaatimukset (lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja proviisorit), sekä arkkitehdin ammatista. lisäksi yhdessä tai useammassa eu:n jäsenvaltiossa säännellään tätä nykyä yhteensä noin 800:aa ammattia, joihin sovellettava järjestelmä perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, eli yhdessä jäsenvaltiossa ammatin harjoittamiseen pätevälle henkilölle olisi annettava lupa kyseisen ammatin harjoittamiseen myös toisessa jäsenvaltiossa. direktiivin 2005/36/ey ja eqf:n soveltamisalat eroavat toisistaan sikäli, että eqf:n nojalla muuttajalla ei ole oikeutta yhdessä jäsenvaltiossa hankitun tutkinnon tunnustamiseen säännellyn ammatin harjoittamiseksi toisessa jäsenvaltiossa. tältä osin ainoastaan direktiivissä 2005/36/ey asetetaan oikeudellisia velvoitteita jäsenvaltioiden viranomaisille. vastavuoroiseen tunnustamiseen pyritään myös maanteiden tavara-ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä annetulla direktiivillä 1996/26/ey. komissio aikoo tarkastella ehdotusta tämän direktiivin tarkistamiseksi vuonna 2007, ja eqf on tällöin tarpeen ottaa huomioon. lokakuun 15 ja 16 päivänä 1999 kokoontunut eurooppa-neuvosto totesi, että yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille, joilla on pitkäaikainen oleskelulupa, olisi myönnettävä tietyt yhtenäiset oikeudet, jotka vastaavat mahdollisimman pitkälti eu-maiden kansalaisten oikeuksia. neuvoston direktiivissä 2003/109/ey[1] säädetään sen vuoksi, että ”pitkään oleskellutta kolmannen maan kansalaista on kohdeltava tasavertaisesti jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa seuraavilla aloilla: […] c) ammatillisten tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustaminen asiaa koskevien kansallisten menettelyjen mukaisesti”, myös silloin, kun kyseinen henkilö käyttää tähän direktiiviin perustuvaa oikeuttaan liikkua eu:n sisällä. eurooppalainen tutkintojen viitekehys siis osaltaan edistää tämän oikeuden tehokasta käyttöä tilanteissa, joihin ei sovelleta direktiiviä 2005/36/ey. -