Şunu aradınız:: ammatinharjoittamisoikeuden (Fince - İtalyanca)

osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen ei saisi rajoittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta järjestäytyä.
la concessione dell’accesso parziale dovrebbe avvenire senza pregiudizio del diritto delle parti sociali di organizzarsi.

kolmannessa alakohdassa tarkoitettu muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä.
le modifiche di cui al terzo comma non possono comportare, per alcuno stato membro, una qualsiasi modifica dei principi legislativi essenziali vigenti concernenti la struttura delle professioni per quanto riguarda la formazione e le condizioni di accesso per le persone fisiche.

2. jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää omilta kansalaisiltaan, jotka aikovat ryhtyä harjoittamaan jotain 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, hyvää mainetta ja edellyttää heidän osoittavan, että heitä ei ole sillä hetkellä eikä aiemmin julistettu konkurssiin ja että heihin ei ole aiemmin kohdistettu ammatillisia tai hallinnollisia kurinpitotoimia (kuten oikeuden menettäminen tiettyjen virkojen hoitamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden pidättäminen tai elinkeino-oikeuden peruuttaminen), mitä ei voida osoittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla asiakirjalla, jäsenvaltion on hyväksyttävä riittäväksi osoitukseksi muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta sellaiset kyseisten edellytysten täyttymistä osoittavat asiakirjat, jotka sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet, josta asianomainen henkilö on peräisin tai josta hän tulee. tämän todistuksen on koskettava niitä seikkoja, jotka vastaanottavassa jäsenvaltiossa katsotaan tarpeellisiksi.
2. lo stato membro ospitante che, per l'accesso ad una delle attività di cui all'articolo 1, paragrafo 2, esiga dai propri cittadini determinati requisiti circa l'onorabilità nonché la prova che i medesimi non sono mai stati dichiarati falliti né sono stati oggetto di sanzioni a carattere professionale o amministrativo (ad esempio sospensione, interdizione o radiazione), non risultanti dal documento di cui al paragrafo 1 del presente articolo, accetta come prova sufficiente, per i cittadini degli altri stati membri, un attestato rilasciato da un'autorità giudiziaria o amministrativa competente dello stato membro di origine o di provenienza, da cui risulti che tali requisiti sono soddisfatti. l'attestato riguarda i precisi elementi fattuali presi in considerazione nello stato membro ospitante.