Şunu aradınız:: sydänlihasiskemian (Fince - Hollandaca)

kaiken kaikkiaan saatavilla olevat tiedot sydänlihasiskemian vaarasta ovat riittämättömät.
in totaliteit kunnen uit de beschikbare gegevens geen conclusies getrokken worden over het risico vanop myocardischemie.

sen vuoksi varotoimena rosiglitatsonin käyttöä ei suositella tällaisille potilaille, erityisesti potilaille, joilla on sydänlihasiskemian oireita.
als voorzorgsmaatregel wordt het gebruik van rosiglitazon niet aanbevolen bij deze patiënten, dit geldt vooral voor patiënten met symptomen van myocardischemie.

tässä tutkimuksessa ivabradiinin hyöty angina pectoriksen ja sydänlihasiskemian hoidossa varmistettiin 65- vuotiailla ja tätä vanhemmilla potilailla.
in dit onderzoek werden de anti-angineuze en anti-ischemische voordelen van ivabradine bevestigd bij patiënten van 65 jaar of ouder.

ivabradiinin teho angina pectoriksen ja sydänlihasiskemian hoidossa säilyi diabeetikoilla (n = 457) samanlaisena kuin muulla väestöllä.
de anti-angineuze en anti-ischemische effectiviteit van ivabradine bleef behouden bij diabetische patiënten (n = 457) met een vergelijkbaar veiligheidsprofiel als in de algemene populatie.

sydänlihaksen iskemia saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että rosiglitatsonihoitoon saattaa liittyä kohonnut sydänlihasiskemian riski (ks. kohta 4. 8).
myocardischemie de beschikbare gegevens wijzen erop dat een behandeling met rosiglitazon mogelijk in verband zou kunnen worden gebracht met een toegenomen risico op ischemische hartaandoeningen (zie rubriek 4.8).

angina pectoris nifedipiinin äkillisen lopettamisen jälkeen, angina pectoriksen paheneminen tai esiintymistiheyden kasvu, sydänlihasiskemian pahentuminen ja sydäninfarkti, palpitaatio (takykardia eli sydämen 10/ 44
angina na abrupt stoppen met nifedipine, toegenomen frequentie of verslechtering van angina, verergering van myocardiale ischemie inclusief myocardinfarct, palpitaties (tachycardie – versnelde hartslag), congestief hartfalen, hypotensie, orthostatische hypotensie.

corlentorin tehoa angina pectoriksen ja sydänlihasiskemian hoidossa tutkittiin neljässä kaksoissokkoutetussa satunnaistetussa tutkimuksessa (kaksi vs. lumelääke, yksi vs. atenololi ja yksi vs. amlodipiini).
de anti-angineuze en anti-ischemische effectiviteit van corlentor werd onderzocht in vier dubbelblind gerandomiseerde onderzoeken (twee vergeleken met placebo, en één vergeleken met atenolol en één met amlodipine).

enbrelillä tehtyihin plasebokontrolloituihin, aktiivisella vertailuvalmisteella kontrolloituihin sekä avoimiin kliinisiin tutkimuksiin osallistuneilla nivelreuma -, psoriaasiartriitti -, selkärankareuma ja läiskäpsoriaasipotilailla on ilmoitettu esiintyneen vakavia haittavaikutuksia, joihin kuuluivat maligniteetit (katso alta), astma, infektiot (katso alta), sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, sydänlihasiskemia, rintakipu, pyörtyily, aivoiskemia, hypertensio, hypotensio, kolekystiitti, pankreatiitti, ruoansulatuskanavaverenvuoto, bursiitti, sekavuus, depressio, dyspnea, epänormaali paraneminen, munuaisten vajaatoiminta, munuaiskivet, syvä laskimotukos, keuhkoembolia, membranoosi munuaiskerästulehdus (glomerulonefropatia), polymyosiitti, tromboflebiitti, maksavaurio, leukopenia, pareesi, parestesia, kiertohuimaus, allerginen alveoliitti, angioedeema ja skleriitti, luunmurtuma, lymfadenopatia, ulseratiivinen koliitti, suolitukos, eosinofilia, hematuria ja sarkoidoosi.
bij patiënten met reumatoïde artritis, artritis psoriatica, spondylitis ankylopoetica en plaque psoriasis in placebo-gecontroleerde, actief-gecontroleerde en open-label studies met enbrel omvatten de ernstige bijwerkingen die werden gemeld maligniteiten (zie hieronder), astma, infecties (zie hieronder), hartfalen, myocard infarct, myocard ischemie, pijn in de borst, syncope, cerebrale ischemie, hypertensie, hypotensie, cholecystitis, pancreatitis, gastrointestinale hemorragie, bursitis, verwardheid, depressie, dyspnoe, abnormale heling, nierinsufficiëntie, nierstenen, diepe veneuze trombose, longembolie, membraneuze glomerulonefropatie, polymyositis, tromboflebitis, leverschade, leukopenie, paresie, paresthesie, vertigo, allergische alveolitis, angio-oedeem, scleritis, botbreuken, lymfadenopathie, colitis ulcerosa, intestinale obstructie, eosinofilie, hematurie en sarcoïdose.