Şunu aradınız:: voitonjaosta (Fince - Hollandaca)

yhtiövero työntekijöiden voitonjaosta
belastingen op het resultaat

selvitys voitonjaosta/tappioidenjakamisesta
toelichting op de verdeling van winst/toedeling van verliezen

ekp: n lausunto liettuan keskuspankin voitonjaosta
ecb-advies inzake de winstverdeling van lietuvos bankas

lainsäädäntö ekp: n lausunto latvian keskuspankin voitonjaosta
advies van de ecb aangaande de distributie van de winsten van latvijas banka

lausunto lietuvos bankasin voitonjaosta( con/ 2009/83)
advies inzake de winstverdeling van lietuvos bankas( con/ 2009/83)

rahoitusosakkuusmuodot vaihtelevat huomattavasti voitonjaosta osakeomistukseen määrämuotoisesti tai yritysten tasolla.
de financiële participatieregelingen lopen uiteen van winstdeling tot aandelenparticipatie, via vaste formules of ondernemingsplannen.

sijoitusyrityksen osakkeenomistajat maksavat puolestaan tämän yrityksen voitonjaosta alankomaissa veroa, jonka yritys itse pidättää.
de aandeelhouders van een beleggingsinstelling zijn op hun beurt onderworpen aan de nederlandse belasting over de winstuitkeringen die zij van deze instelling ontvangen, welke belasting door de uitkerende instelling aan de bron wordt ingehouden.

suurimmassa osassa maataloudelle ominaisia yrityksiä on kuitenkin vaikea erottaa osakkeenomistajille työpanoksesta ja maasta maksettuja korvauksia voitonjaosta.
voor de meeste specifieke landbouwvennootschappen is het evenwel moeilijk de beloning van de aandeelhouders voor de input van arbeid en grond te scheiden van de verdeling van de winst.

4 monilla rahoitusinstrumenteilla, myös jäsenten osuuksilla, on oman pääoman ominaisuuksia, esimerkiksi äänioikeus ja oikeus osuuteen voitonjaosta.
4 vele financiële instrumenten, waaronder aandelen van leden, hebben kenmerken van eigen vermogen, waaronder stem- en dividendrechten.

tästä voitonjaosta suoritettiin veroa vuoden 1996 kstg:n 27 §:n 1 momentin mukaisesti 30 prosentin verokannan mukaan.
krachtens § 27, lid 1, kstg 1996 is deze winstuitkering belast tegen het tarief van 30 %.

se saisi sen vuoksi vain puolet sijoituksen perusteella mahdollisesti odotettavissa olevasta yrityksen arvonnoususta ja voitonjaosta, vaikka se oli tehnyt kyseisen sijoituksen yksin.
dit betekent dat maar de helft van de op grond van de investering mogelijk te verwachten toekomstige waardestijging van de onderneming en de helft van de winstuitkeringen aan de deelstaat beieren ten goede komen, hoewel deze de ter discussie staande investering alleen heeft gedaan.

johdon raportti vuodelta 2007 tase 31.12.2007 tuloslaskelma vuodelta 2007 kirjanpitoperiaatteet taseen liitetiedot tuloslaskelman liitetiedot riippumattoman tilintarkastajan raportti selvitys voitonjaosta/tappioiden jakamisesta
managementverslag voor het jaar 2007 220balans per 31 december 2007 224winst- en verliesrekening over het jaar 2007 226grondslagen voor de opstelling van de jaarrekening 227toelichting op de balans 233toelichting op de winst- en verliesrekening 245verklaring van de onafhankelijke accountant 251

tämän asetuksen mukaan etuyhtymän toiminnan tuloksesta verotetaan ainoastaan sen jäseniä; muuten sovelletaan kansallista verolainsäädäntöä, erityisesti sen säännöksiä voitonjaosta ja verotusmenettelystä sekä sen mukaisista velvoitteista,
overwegende dat in deze verordening wordt bepaald dat het resultaat van de werkzaamheden van het samenwerkingsverband slechts bij de leden belastbaar is; dat voor het overige het nationale belastingrecht van toepassing is, met name voor wat betreft de verdeling van de winst, de belastingprocedures en alle verplichtingen die door de nationale belastingwetgevingen worden opgelegd;

jos tällaista määräystä ei ole, kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen tulee päättää voitonjaosta ammatillisin perustein eikä sitä tule jättää kolmannen osapuolen harkintaan, ellei olenimenomaista suojalauseketta, jonka mukaannäin voidaan menetellä sen rajoittamatta kan
dit vloeit voort uit het feit dat een van deleidende principes van de gemeenschap, teweten prijsstabiliteit (artikel 4, lid 3, van het verdrag), ook geldt in lidstaten met eenderogatie. het vloeit ook voort uit het feit dat,

kun kyse on rajat ylittävästä voitonjaosta, tämän taloudellisen kaksinkertaisen verotuksen estäminen ei lähtökohtaisesti kuulu tytäryhtiön asuinjäsenvaltion vaan sen jäsenvaltion tehtäviin, jonka alueella emoyhtiö asuu, kuten eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja
artikel 52 van het verdrag (thans, na wijziging, artikel 43 eg) moet aldus worden uitgelegd dat het zich niet verzet tegen de toepassing van een nationale maatregel, op grond waarvan de belasting van winst die een in een lidstaat gevestigde dochtermaatschappij uitkeert aan haar moedermaatschappij, aan eenzelfde correctiemechanisme wordt onderworpen ongeacht of de moedermaatschappij in dezelfde lidstaat dan wel in een andere lidstaat is gevestigd, terwijl een nietingezeten moedermaatschappij, anders dan een ingezeten moedermaatschappij, van de lidstaat van vestiging van haar dochtermaatschappij geen belastingkrediet krijgt.

2. kukin jäsenvaltio voi kuitenkin säätää, ettei osuuteen liittyviä kuluja tai tytäryhtiön voitonjaosta johtuvia arvonalennuksia saa vähentää emoyhtiön verotettavista voitoista. jos näissä tapauksissa osuuteen liittyvät hallintokulut vahvistetaan vakiomenetelmällä, vakiomäärä ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia tytäryhtiön jakamista voitoista.
2. iedere lid-staat blijft evenwel bevoegd om te bepalen dat lasten die betrekking hebben op de deelneming en waardeverminderingen die voortvloeien uit de uitkering van de winst van de dochteronderneming, niet aftrekbaar zijn van de belastbare winst van de moedermaatschappij. indien in dit geval de kosten van beheer met betrekking tot de deelneming forfaitair worden vastgesteld, mag het forfaitaire bedrag niet meer dan 5% bedragen van de door de dochter-onderneming uitgekeerde winst.

saksan mukaan erityistarkoituksiin sidotusta omaisuudesta maksettava korvaus katsottiin verotuksen kannalta voitonjaoksi. se ei sen vuoksi ollut vähennyskelpoinen toimintakuluna ja veloitettiin verojen jälkeen.
verder werd de vergoeding voor het doelvermogen volgens duitsland fiscaal als winstuitkering aangemerkt, waardoor deze niet als bedrijfskosten kon worden afgetrokken en bijgevolg ná belastingen diende te worden betaald.