Şunu aradınız:: teratogeenisuudesta (Fince - Maltaca)

näyttöä teratogeenisuudesta rotilla tai kaniineilla ei saatu.
ma kien hemm ebda evidenza ta ’ teratoġeniċità fil- firien jew fil- fniek.

eläinkokeista saaduista tiedoista ei ilmennyt näyttöä teratogeenisuudesta.
informazzjoni dwar l- annimali ma żvelat l- ebda evidenza ta ’ teratoġeniċità.

embryofetaalisessa toksisuustutkimuksessa cynomolgus- apinoilla ei ilmennyt merkkejä teratogeenisuudesta.
studju dwar it- tossiċità embrijo- fetali f’ xadini tar- razza cynomolgus ma żvela l- ebda sinjali ta ’ teratoġeniċità.

tästä alkio/ sikiötoksisuudesta johtuen abakaviirin teratogeenisuudesta ei voida esittää arvioita.
ma tista tittieħed l- ebda konklużjoni fuq il- potenzjal teratoġeniku ta ’ abacavir minħabba dawn l- effetti tossiċi fuq l- embriju u l- fetu.

tiineillä rotilla ja kaniineilla tehdyt peroraaliset tutkimukset eivät antaneet viitteitä rivastigmiinin teratogeenisuudesta.
studji mill- ħalq fuq firien u fniek tqal ma taw l- ebda indikazzjoni ta ’ potenzjal teratoġeniku b’ rivastigmine.

apinoilla tehdyssä sikiökehityksen toksisuustutkimuksessa ei havaittu merkkejä emoon eikä alkioon kohdistuvasta toksisuudesta eikä teratogeenisuudesta.
fi studju dwar it- tossiċità fl- iżvilupp li sar fuq ix- xadini, ma kien hemm l- ebda indikazzjoni ta ’ tossiċità fl- omm, fl- embriju jew ta ’ teratoġeniċità.

suuremmat annokset aiheuttivat emään tai sikiöön kohdistuneita toksisia vaikutuksia mutta viitteitä teratogeenisuudesta ei havaittu.
fi studju dwar it- teratolo ija dermali, l- ebda effetti terato eni i ma kienu osservati fil- firien u l- fniek f’ do i sa 180 u 36 darba aktar mid - do a umana, rispettivament.

eri sinkkisuoloilla tehdyt lisääntymistoksikologiset tutkimukset eivät osoittaneet mitään kliinisesti oleellisia todisteita alkiotoksisuudesta, sikiötoksisuudesta eikä teratogeenisuudesta.
studji tossikoloġiċi fuq ir- riproduzzjoni magħmulin b’ imluħa ta 'zinc differenti ma wrew l- ebda evidenza klinikament relevanti ta ’ tossiċità fl- embrju, tossiċità fil- fetu jew teratoġeniċità.

hiirelle laskimoon annettu 1– 40 mg/ kg/ vrk pegaptanibia ei aiheuttanut emotoksisuutta eikä viitteitä teratogeenisuudesta tai sikiökuolleisuudesta.
pegaptanib ma pproduċa ebda tossiċità fl- omm u ebda evidenza ta 'teratoġeniċità jew mortalità tal- fetu fil- ġrieden b' dożi ġol- vina ta' 1 sa 40 mg/ kg/ ġurnata.

rotilla tai hiirillä, jotka saivat tadalafiilia enimmillään 1000 mg/ kg/ vrk, ei havaittu todisteita teratogeenisuudesta, alkiotoksisuudesta eikä sikiötoksisuudesta.
informazzjoni li mhiex klinika, magħmula fuq studji konvenzjonali ta ’ sigurtà farmakoloġika, effett tossiku minn dożi ripetuti, effett tossiku fuq il- ġeni, riskju ta ’ kanċer, effett tossiku fuq is- sistema riproduttiva, ma turi l- ebda periklu speċjali għall- bnedmin ma kien hemm ebda evidenza ta ’ teratoġeniċita 'jew ta ’ effett tossiku fuq l- embriju jew il- fetu f’ firien jew ġrieden li rċevew sa 1000 mg/ kg/ jum tadalafil.

raskaus eläintutkimuksissa ei ole havaittu merkkejä teratogeenisuudesta, mutta sikiökuolleisuutta havaittiin tutkimuksissa sekä rotilla että kaneilla (ks. kohta 5. 3).
tqala studji fuq l- annimali ma wrew ebda evidenza ta ’ teratoġeniċita`, imma kien hemm imwiet tal- embriju kemm f’ studji fil- ġrieden u kemm studji fil- fniek (ara sezzjoni 5. 3).

koulutusmateriaali myyntiluvan haltija toimittaa terveydenhuollon ammattilaisille koulutusmateriaalia, joka sisältää varoituksia lenalidomidin odotettavasta teratogeenisuudesta, neuvoja raskaudenehkäisystä ennen hoidon alkamista ja tietoa raskaustestien tekemisen välttämättömyydestä, auttaakseen potilaita välttämään sikiön altistumista lenalidomidille.
materjal edukattiv biex tgħin lil pazjenti jevitaw l- espożizzjoni tal- fetu għal lenalidomide, id- detentur ta ’ l - awtorizzazzjoni għat- tqegħid fis- suq ser jipprovdi materjal edukattiv lil professjonisti fil- qasam tas - saħħa biex isaħħaħ it- twissijiet dwar it- teratoġeniċità mistennija ta ’ lenalidomide, biex jipprovdi parir fuq il- kontraċezzjoni qabel ma tinbeda t- terapija, u biex jipprovdi gwida fuq il- ħtieġa għall- ittestjar għat- tqala.

rotilla ja kaneilla ei ole havaittu todisteita alkiotoksisuudesta, sikiötoksisuudesta tai teratogeenisuudesta emoille toksisilla annoksilla, johtaen rotilla 50- kertaisiin ja kaneilla 7- kertaisiin altistuksiin ihmisiin verrattuna.
fil- firien u l- fniek ma kien ebda evidenza ta ’ embrijotossiċità, fetotossiċità jew teratoġeniċità sa dożi maternotossiċi li jwasslu għal espożizzjoni ta ’ ħamsin darba meta mqabbla bejn bnedmin u firien u seba ’ darbiet fil- fniek.

lisääntymistoksisuus lisääntymistoksisuustutkimuksia suoritettiin rotilla, kaniineilla ja koirilla (annoksilla, joilla saatiin aikaan samaa luokkaa oleva tai hieman suurempi systeeminen altistus kuin ihmiseen kohdistuva altistus) eikä merkkejä teratogeenisuudesta todettu.
tossiċita` fl- iżvilupp l- istudji tat- tossiċita` fl- iżvilupp li saru fil- firien, il- fniek u l- klieb (b’ dożi li pproduċew espożizzjonijiet sistemiċi li jistgħu jitqabblu jew huma kemmxejn ikbar mill- espożizzjoni tal- bniedem) ma wrewx evidenza ta ’ teratoġeniċita`.

aliskireenin lisääntymistoksisuutta selvittävissä tutkimuksissa ei tullut esiin näyttöä alkioon ja sikiöön kohdistuvasta toksisuudesta eikä teratogeenisuudesta, kun käytetyt annokset olivat enintään 600 mg/ kg/ vrk rotilla ja 100 mg/ kg/ vrk kaniineilla.
studji dwar it- tossiċità fuq is- sistema riproduttiva b’ aliskiren ma wrew l- ebda evidenza ta ’ tossiċità għall- embriju/ fetu jew teratoġeniċità b’ dożi sa 600 mg/ kg/ jum fil- firien jew 100 mg/ kg/ jum fil- fniek.