Şunu aradınız:: spraakherkenning (Hollandaca - Fince)

spraakherkenning
puheentunnistus

sprekersonafhankelijke spraakherkenning
sir-tekniikka

spraakherkenning-server
puheentunnistuspalvelin

software voor spraakherkenning
Äänentunnistusohjelmatuotteet

herkenning van waarschuwingssignalen en spraakherkenning..................................................... 35
varoitusmerkin havaitseminen ja puheen ymmÄrrettÄvyys................................................................. 35

diensten voor ontwikkeling van software voor spraakherkenning
Äänentunnistusohjelmistojen kehittämispalvelut

voor de gebruikers-interface wordt gebruikgemaakt van spraakherkenning.
käyttöliittymänä on äänentunnistusjärjestelmä.

-artificiële spraakherkenning en -synthese, dialoog en vertaling.
-automaattinen puheentunnistus ja puhesynteesi, dialogi ja kääntäminen.

— evaluatie van producten op het gebied van spraakherkenning en computeron­dersteund vertalen;
puheentunnistukseen ja tietokoneavusteiseen kääntämiseen liittyvien tuotteiden arviointi.

wat de vertaalhulpmiddelen betreft, heeft de sdt gekozen voor het sys­teem van de spraakherkenning.
käännöspalvelun työvälineiden valikoimaan lisättiin atk-pohjainen puheentunnistusjärjestelmä.

deze drie frequenties zijn gekozen op basis van de aanzienlijke gevolgen voor de spraakherkenning in het frequentiebereik 500 - 2000 hz.
mainitut kolme taajuutta on valittu siksi, että kuulonalenema vaikuttaa merkittävästi puheentunnistuskykyyn 500–2000 hz:n taajuusalueella.

wanneer er een aanzienlijk gehoorverlies is vastgesteld, kunnen aanvullende onderzoeken worden uitgevoerd, bijvoorbeeld op het vlak van spraakherkenning.
jos havaittu kuulonalenema on merkittävä, on suoritettava lisätestejä, jollainen on esimerkiksi puheentunnistustesti.

de problemen met automatische spraakherkenning zijn moeilijker oplosbaar omdat eenzelfde woord zelfs door een enkele spreker op verschillende manieren kan worden uitgesproken.
automaattiseen puheentunnistukseen liittyvät ongelmat ovat hankalampia: ensinnäkin sama puhuja voi lausua sanan eri tavoin eri tilanteissa.

1930 telecommunicatieonderzoeken die zich interesseren voor de overbrengir traag gesproken taal, onderzoeken het vocale signaal en stellen een aar antal hypo-thesen op voor de verwezenlijking van synthesesystemen en voor spraakherkenning.
1930 puheen välittämisestä matalalla nopeudella kiinnostuneet tietoliikenteen tutkijat tutkivat äänisignaaleja ja muodostavat tiettyjä olettamuksia syntetisointijärjestelmien ja puheentunnistuksen kehittämistä varten.

apparatuur voor bijvoorbeeld betrouwbare spraakherkenning en hoogwaardige spraaksynthese in veeleisende omgevingen, alsmede voor gebruikersgroepen met speciale behoeften (b.v. kinderen en anderstaligen).
ttk painottuu aloihin, joilla monikielinen tiedon syöttäminen ja tulostaminen liittyvät puhepohjaiseen, kielipohjaiseen ja järjestelmien väliseen vuorovaikutukseen sekä teknisesti välitettyyn viestintään.

de taalgerelateerde bedrijfstakken houden zich bezig met vertaling, editing, proeflezen, resumeren, vertolking, terminologie, taaltechnologie (spraakverwerking, spraakherkenning en -synthese), taalopleidingen, taalonderwijs, taaldiploma’s, taaltests en onderzoek. al deze bedrijfstakken maken in de meeste europese landen een snelle ontwikkeling door. bovendien wordt de definitie van taalberoepen steeds vager, omdat een beroep wordt gedaan op taalkundigen, vertalers en tolken voor heel verschillende taken waarvoor taalkennis vereist is. sommige universiteiten organiseren gespecialiseerde cursussen over “taalindustrieën”. een goede kennis van vreemde talen is ook noodzakelijk op andere gebieden zoals handel, logistiek, ondertiteling, public relations, marketing, communicatie, film, reclame, journalistiek, bankwezen, toerisme en uitgeverijen. de opleidingsprogramma’s in het hoger onderwijs en elders moeten voortdurend worden gemoderniseerd, zodat de studenten de juiste vaardigheden verwerven, over de juiste hulpmiddelen kunnen beschikken en inzicht in de reële werkomstandigheden krijgen.
kieliteollisuus kattaa kääntämisen, editoinnin, oikoluvun, tiivistelmien laatimisen, tulkkauksen, termityön, kieliteknologian (puheenkäsittelyn, puheentunnistuksen ja puhesynteesin), kieltenopiskelun, kieltenopetuksen, kielitaitotodistukset ja kielikokeet sekä kielentutkimuksen. kieliteollisuus kehittyy nopeasti useimmissa euroopan maissa. lisäksi yksittäisten kieliammattien väliset rajat ovat hämärtymässä, koska lingvisteille, kääntäjille ja tulkeille tarjotaan aikaisempaa laaja-alaisempia kieliasiantuntijatehtäviä. joissakin yliopistoissa on tarjolla kieliteollisuutta käsitteleviä erikoiskursseja. vankkaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan myös seuraavilla aloilla: myynti, logistiikka, tekstitys, suhdetoiminta, markkinointi, viestintä, elokuva, mainonta, journalismi, pankkitoiminta, matkailu ja kustannustoiminta. korkea-asteen koulutusohjelmia ja muita koulutusohjelmia on jatkuvasti ajantasaistettava sen varmistamiseksi, että opiskelijat voivat hankkia asianmukaiset valmiudet, saada käyttöönsä tarvittavat välineet ja saada käsityksen todellisista työelämän vaatimuksista.