Şunu aradınız:: karcinogenega (Slovence - Fince)

karcinogenega potenciala paklitaksela niso preučevali.
paklitakselin karsinogeenistä potentiaalia ei ole tutkittu.

karcinogenega potenciala natrijevega parekoksibata niso ocenili.
parekoksibinatriumin karsinogeenisuutta ei ole arvioitu.

riluzol pri podganah in miših ni pokazal karcinogenega potenciala.
rilutsoli ei ole osoittautunut karsinogeeniseksi rotilla eikä hiirillä.

morebitnega karcinogenega potenciala kombinacije lamivudina z zidovudinom še niso proučili.
lamivudiinin ja tsidovudiinin yhdistelmän karsinogeenisuutta ei ole tutkittu.

Študije za oceno karcinogenega potenciala ali učinkov na plodnost niso izvedene.
karsinogeenista vaikutusta tai vaikutuksia lisääntymiseen ei ole tutkittu.

dolgoročne študije za ocenitev karcinogenega potenciala zikonotida na živalih niso bile izvedene.
tsikonotidin karsinogeenisuutta ei ole arvioitu kroonisissa eläintutkimuksissa.

dolgotrajne študije za določitev karcinogenega potenciala ikatibanta do sedaj še niso bile izvedene.
tähän mennessä ei ole suoritettu pitkäkestoisia tutkimuksia ikatibantin mahdollisen karsinogeenisen vaikutuksen määrittämiseksi.

bimatoprost v številnih študijah in vitro in in vivo ni kazal mutagenega ali karcinogenega delovanja.
bimatoprosti ei ollut mutageeninen eikä karsinogeeninen eräässä in vitro - ja in vivo - tutkimussarjassa.

v raziskavah karcinogenosti dolgoročne peroralne uporabe pri podganah in miših lamivudin ni pokazal karcinogenega potenciala.
pitkäaikaisissa rotilla ja hiirillä tehdyissä tutkimuksissa lamivudiini ei ollut karsinogeeninen.

potrebno pa je upoštevati, da te študije niso ovrednotile genotoksičnosti, karcinogenega potenciala ali vpliva na sposobnost razmnoževanja.
on kuitenkin huomattava, että näissä tutkimuksissa ei arvioitu genotoksisuutta, karsinogeenisuutta tai lisääntymiseen kohdistuvaa myrkyllisyyttä.

rezultati dolgoročnih raziskav karcinogenosti lamivudina pri podganah in miših niso pokazali karcinogenega potenciala, ki bi bil pomemben za človeka.
10 rotilla ja hiirillä tehdyt pitkäaikaiset karsinogeenisuustutkimukset eivät osoittaneet karsinogeenista potentiaalia, jolla olisi merkitystä ihmiselle.

rezultati študij karcinogenega potenciala so pokazali, da je zdravljenje z lansoprazolom povezano s hiperplazijo leydigovih celic in benignimi tumorji leydigovih celic pri podganah.
13 karsinogeneesitutkimusten tulokset osoittavat, että lansopratsolihoitoon liittyy leydigin solujen hyperplasiaa ja hyvänlaatuisia leydigin solujen kasvaimia rotilla.

neklinični podatki na osnovi običajnih študij farmakološke varnosti, toksičnosti pri ponavljajočih se odmerkih, genotoksičnosti in karcinogenega potenciala ne kažejo posebnega tveganja za človeka.
farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta ja karsino - geenisuutta koskevien tavanomaisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

karcinogeni potencial so ocenjevali v 2- letni študiji na podganah in v 6- mesečni študiji na transgenskih miših: karcinogenega potenciala niso zasledili.
karsinogeenisuutta arvioitiin 2 vuoden mittaisessa tutkimuksessa rotilla ja 6 kuukauden mittaisessa siirtogeenisillä hiirillä toteutetussa tutkimuksessa.

karcinogeni/ mutageni učinki na plodnost glede na rezultate genotoksičnosti se ne izključuje možnosti karcinogenega delovanja deferiprona (glejte poglavje 5. 3).
karsinogeeniset/ mutageeniset vaikutukset hedelmällisyyteen genotoksisuustulosten nojalla deferipronin karsinogeenista potentiaalia ei voida sulkea pois (ks. kohta 5. 3).

sistemska izpostavljenost, ki na miših in podganah ni imela še nobenega karcinogenega učinka, je bila ekvivalentna 3- kratni oziroma 7- kratni sistemski izpostavljenosti med zdravljenjem človeka.
systeemiset altistukset, joilla hiirissä ja rotissa ei esiintynyt kasvaimia, oli 3 - ja 7 - kertaiset verrattuna ihmisten systeemiseen altistukseen hoidon aikana.

(6) pregled za daminozid je razkril številna nerešena vprašanja, ki jih je nato obravnavala efsa. znanstveni odbor za zdravstveno varstvo rastlin, fitofarmacevtska sredstva in njihove ostanke pri efsa (odbor) je bil zaprošen, da poda pripombe na mehanizem delovanja karcinogenega odziva glodalcev na 1,1-dimetilhidrazid (udmh) in da navede, ali je za ta učinek mogoče določiti mejno vrednost. Če bi bilo to mogoče, je bil zaprošen za navedbo te vrednosti. odbor je ob upoštevanju predloženih vprašanj sklenil [4], da na podlagi razpoložljivih podatkov ni mogoče opredeliti mehanizma, odgovornega za rakotvorno delovanje udmh pri glodalcih. v in vitro študijah ni dokazov za genotoksičnost pri čistem in pred oksidacijo zaščitenem udmh, študij in vivo pa ni na voljo. poleg tega je odbor ugotovil očitno neskladje med tem, da dolgoročne študije daminozida niso sprožile rakotvornosti pri podganah in miših pri odmerkih, ki bi morali povečati nastanek metabolnega udmh vsaj za en red velikosti nad odmerki, ki so se izkazali za delujoče pri neposrednih testih. poleg tega je bila v eni študiji ugotovljena vsaj 50-krat višja metilacija gvanina n7 pri oralnem vnosu udmh pri podganah v primerjavi z ustreznimi podatki za daminozid. zato je odbor menil, da je treba pri vsakem sklepu glede mehanizma rakotvornosti zaužitega udmh upoštevati določeno raven negotovosti. odbor je sklenil, da dokazi govorijo proti genotoksičnemu mehanizmu
(6) daminotsidin tarkastelu paljasti useita avoimia kysymyksiä, joita euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen pohti. elintarviketurvallisuusviranomaisen kasvien terveyttä, kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevää tiedelautakuntaa pyydettiin arvioimaan jyrsijöiden karsinogeenisen vasteen vaikutusmekanismia 1,1-dimetyylihydratsidiin (udmh) ja ilmoittamaan, voitaisiinko raja-arvo vahvistaa vaikutuksen osalta. jos raja-arvo voitaisiin vahvistaa, tiedelautakuntaa pyydettiin ilmoittamaan kyseinen arvo. ottaen huomioon esitetyt kysymykset tiedelautakunta esitti päätelmänä [4], ettei käytettävissä olevan tiedon perusteella voida tunnistaa mekanismia, joka aiheuttaa udmh:n karsinogeenisen vaikutuksen jyrsijöissä. puhtaan ja hapettumiselta suojatun udmh:n genotoksisuudesta ei ole in vitro -näyttöä, eikä in vivo -tutkimuksia ole käytettävissä. tiedelautakunta kiinnitti huomiota myös ilmeiseen epäjohdonmukaisuuteen siinä, ettei daminotsidin pitkäaikaisessa tarkastelussa karsinogeenisuus lisääntynyt rotilla ja hiirillä tehdyissä kokeissa sellaisten annosten yhteydessä, joiden olisi pitänyt tuottaa metabolisesti muodostuneen udmh:n sisäisiä määriä, jotka olisivat olleet ainakin yhtä suuruusluokkaa korkeampia kuin suorassa testauksessa vaikuttaviksi osoittautuneet määrät. lisäksi eräässä kokeessa, jossa udmh:ta annettiin rotille suun kautta, todettiin n7 guaniinin metyloinnin olevan 50 kertainen verrattuna vastaavaan tietoon daminotsidin osalta. näin ollen tiedelautakunta arvioi, että suun kautta annettavan udmh:n karsinogeenisuusmekanismista tehtyihin päätelmiin olisi katsottava sisältyvän epävarmuustekijöitä. tiedelautakunta totesi lopuksi, että näyttö on genotoksista mekanismia vastaan.