Şunu aradınız:: neodgovorov (Slovence - Fince)

napake zaradi neodgovorov
vastauskadon aiheuttamat virheet

določitev verjetnosti napak zaradi neodgovorov.
määritetään odotettavissa olevat vastauskadosta aiheutuneet virheet.

za oceno variacije je treba upoštevati raven neodgovorov.
variaation estimoinnissa on otettava huomioon vastauskato.

opis obravnavanja neodgovorov (neodgovor na enoto in posamezna vprašanja) v raziskavah;
kuvataan vastauskadon käsittelyä (vastauskato yksiköiden ja kohtien tasolla) kyselytutkimuksissa.

120 -splošno ozadje leta 1998 je uredba sveta (es) št. 577/98 uvedla dohodek kot nov parameter raziskave, za katerega je treba zagotoviti podatke raziskave delovne sile. vendar pa je bilo to zaradi občutljivosti te vrste informacij uvedeno zgolj kot možnost, da bi države članice lahko preskusile izvedljivost zbiranja tovrstnih informacij v raziskavi delovne sile, da bi se določil najboljši način zbiranja teh informacij brez povečevanja splošnega deleža neodgovorov ter da bi se preverila kakovost zbranih informacij. uvodoma, v izvedbeni uredbi, je bil modul o dohodku sestavljen iz petih spremenljivk: mesečna neto plača za glavno delo, dodatna plačila za glavno delo, podpora za brezposelnost, dodatna plačila iz naslova podpore za brezposelnost, boleznina, invalidnina. ta predlog omejuje zahtevane podatke na „mesečno plačo za glavno delo“. namen te spremenljivke ni zbiranje informacij na ravneh plač v državah članicah eu; uporabila naj bi se kot spremenljivka za razlago obnašanja trga delovne sile. leta 1998 sta te informacije zbirali in jih poslali eurostatu samo dve državi članici. odtlej so bile državam članicam, pripravljenim preskusiti uvedbo te spremenljivke v svoje raziskave ali preučiti povezavo med rezultati lfs in upravnimi viri, dodeljene subvencije. trenutno približno polovica držav članic zadovoljivo zbira podatke o plačah s pomočjo lfs, ugotovljeno pa je bilo tudi, katere so najboljše prakse za zbiranje podatkov. vrednost zbiranja teh informacij za namene politike je splošno priznana, treba pa bi bilo zajeti celotno eu. vendar nekatere države članice zahtevajo poenostavitev spremenljivk, ki so bile prej poljubne, da bi lahko začele zbirati podatke, nekatere druge pa lahko spremenljivko vključijo v svoj običajni vprašalnik lfs samo, če obstaja pravna obveznost za zagotovitev teh informacij. zato je bistveno ustrezno spremeniti uredbo sveta (es) št. 577/98 in plačo za glavno delo vključiti v lfs kot obvezno spremenljivko. -
120 -yleinen tausta vuonna 1998, neuvoston asetuksella (ey) n:o 577/98, otettiin käyttöön tulot uutena ominaisuutena, josta olisi annettava tiedot työvoimatutkimuksessa. tällaisen tiedon arkaluonteisuuden takia ominaisuus otettiin kuitenkin käyttöön vain valinnaisena. siten jäsenvaltioille annettiin tilaisuus testata mahdollisuuksia kerätä tällaista tietoa työvoimatutkimuksessa, löytää paras tapa kerätä tietoa kasvattamatta yleistä vastauskatoa ja tarkastaa kerätyn tiedon laatu. täytäntöönpanoasetuksen mukaan tulo-osa koostui alun perin viidestä muuttujasta, jotka olivat päätyön kuukausipalkka (netto), päätyöstä maksettavat lisäkorvaukset, työttömyyskorvaukset, työttömyyskorvaukseen liittyvät ylimääräiset korvaukset sekä sairaus-, työkyvyttömyys-ja invaliditeettikorvaukset. tämän ehdotuksen mukaan ainoa kerättävä tieto on ”päätyön kuukausipalkka”. tämän muuttujan tarkoituksena ei ole tietojen kerääminen palkkatasosta eu:n jäsenvaltioissa, vaan työmarkkinakäyttäytymisen selittäminen. vuonna 1998 vain kaksi jäsenvaltiota keräsi nämä tiedot ja toimitti ne eurostatille. sittemmin on myönnetty avustuksia niille jäsenvaltioille, jotka ovat olleet valmiita kokeilemaan kyseisen muuttujan käyttöönottoa tutkimuksissaan tai selvittämään työvoimatutkimuksen tulosten ja hallinnollisten lähteiden välistä yhteyttä. noin puolet jäsenvaltioista kerää nykyisin palkkatietoja työvoimatutkimuksessa tyydyttävin tuloksin, ja tiedon keruun parhaita toimintatapoja on myös yksilöity. tämän tiedon keruun merkitys tunnustetaan laajalti, ja on tarpeen saada eu:n kattavat tiedot. eräät jäsenvaltiot vaativat kuitenkin aiemman valinnaisen muuttujan yksinkertaistamista voidakseen aloittaa tiedonkeruun, ja toiset jäsenvaltiot voivat sisällyttää muuttujan työvoimatutkimustensa vakiokyselyyn vain, jos on olemassa oikeudellinen velvoite toimittaa kyseinen tieto. siksi on tarpeen muuttaa neuvoston asetusta (ey) n:o 577/98 vastaavasti ja ottaa käyttöön päätyön kuukausipalkka työvoimatutkimuksen pakollisena muuttujana. -