Sie suchten nach: töötushüvitised (Estnisch - Finnisch)

töötushüvitised
työttömyysetuudet

• töötushüvitised;
• liikkuvuus

töötushüvitised da.
työkyvyttömäksi.

g) töötushüvitised
g) työttömyysetuudet.

a) töötushüvitised:
a) työttömyysetuudet:

v peatükk – töötushüvitised
v luku – työttömyysetuudet

a) peretoetused, töötushüvitised:
a) perheavustusten ja työttömyyskorvausten osalta:

• töötushüvitised (vt punkt 2.6);
palkansaajan maksun osuudet ovat seuraavat:

pensionisaajate koguarv (töötushüvitised), topeltarvestuseta
eläkkeensaajien (työttömyys) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

haigus- ja töötushüvitised on siiski reguleeritud mõningate erisätetega.
sairaus- ja työttömyysetuuksista on annettu kuitenkin joitakin erityissäännöksiä.

siiski ei või töötushüvitised olla suuremad kui 2,5-kordne ametlik miinimumpalk.
perhe-eläkkeen saamiseksi edunjättäjän on pitänyt olla vakuutettuna vähintään 12 kuukautta kuolemaansa edeltäneiden kolmen vuoden aikana.

töökaitse-eeskirjad ja töötushüvitised on kaks võimalust, kuidas töötajaid töötururiskide eest kaitsta.
työsuhdeturvalainsäädäntöä ja työttömyysetuutta voidaan pitää kahtena eri tapana suojella työntekijöitä työmarkkinoiden riskeiltä.

töösuhte peatamise ajavahemikud, mille puhul töötushüvitised on lubatud, võetakse arvesse pensioniõiguse andmisel.
työstä poissaolokaudet, joilta maksetaan työttömyyspäivärahaa, luetaan hyväksi eläkeoikeutta määritettäessä.

i) punktis 5 asendatakse sõnad "rasedus-ja sünnitushüvitised" sõnaga "töötushüvitised";
i) korvataan 5 kohdassa sanat%quot%sairaus-, äitiys-ja työttömyysetuuksien%quot% sanalla%quot%työttömyysetuuksien%quot%;

sotsiaaltoetused (näiteks peretoetused, töötushüvitised ja eluasemetoetused) vähendavad vaesusriski, kuid majapidamine, mis sõltub vaid toetustest, jõuab harva korraliku elatustasemeni.
esimerkiksi lapsiperheissä yksi työssä käyvä vanhempi ei välttämättä enää pysty pitämään perhettä köyhyysrajan yläpuolella.

siia hulka kuuluvad sotsiaalkaitse eeskirjad, mis katavad ulatuslikke valdkondi (töötushüvitised, pensionid ja tervishoid) ning aitavad inimestel kombineerida tööd ja eraelu ja perekondlikke kohustusi, näiteks lastehoidu.
vaikuttava aktiivinen työmarkkinapolitiikka, joka auttaa ihmisiä selviytymään nopeissa muutoksissa, lyhentää työttömyysjaksoja ja helpottaa siirtymistä uuteen työpaikkaan.

2. kui määruse (eÜ) nr 883/2004 artikli 62 kohaldamisel artikli 65 lõikes 5 osutatud töötaja, kes pole piirialatöötaja, ei ole kunagi töötanud oma elukohariigi õigusruumis, arvutatakse töötushüvitised tavalise palga põhjal, mida selles liikmesriigis saaks samaväärse või analoogse töö eest, mida ta viimati tegi mõne teise liikmesriigi territooriumil.
2. sovellettaessa asetuksen (ey) n:o 883/2004 62 artiklaa, jos kyseisen asetuksen 65 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun muuhun työntekijään kuin rajatyöntekijään ei ole koskaan palkkatyöntekijän ominaisuudessa sovellettu asuinjäsenvaltion lainsäädäntöä, työttömyysetuudet lasketaan sellaisten normaaliansioiden perusteella, jotka tässä jäsenvaltiossa vastaavat ansioita vastaavassa tai samanlaisessa työssä kuin hänen viimeinen työnsä toisen jäsenvaltion alueella.