You searched for: beskæftigelseskilder (Danska - Finska)

sundheds- og velfærdssektoren hører til europas vigtigste beskæftigelseskilder.
terveyteen ja hyvinvointiin liitty­vät palvelut ovat yksi suurimmista työllistäjistä euroopassa.

nye beskæftigelseskilder dette grundlag i september 1995, gav en pulje på 357 projekter.
ehdotuspyyntöön, joka julkistettiin syyskuussa 1995, jätettiin 357 vastausta.

der vil blive udviklet nye beskæftigelseskilder, og der vil blive ydet støtte til levering af tjenester
ja lopuksi, valvotaanko ohjelmien lisäämistä ja sitä, että niitä tuetaan te hokkaammin vahvemman macho-kulttuurin alueilla.

der vil blive udviklet nye beskæftigelseskilder, og der vil blive ydet støtte til levering af tjenester til modtagerne.
se tulee kehittämään uusia työllisyyden lähteitä ja antamaan apua palvelujen järjestämisessä edunsaajille.

efterhånden som disse beskæftigelseskilder udvikler sig, er det nødvendigt at se på, hvordan de indvirker på folks beskæftigelsesstatus.
tietoja viestintätekniikka on mukautettava työntekijän ja työpisteen tarpeisiin eikä päinvastoin.

derfor kan kommissionen ikke tilslutte sig det synspunkt, at den sociale økonomi og nye beskæftigelseskilder ikke er behandlet tilstrækkeligt i retningslinjerne.
niiden oikeudellisen aseman osalta komissio on aina korostanut näkemystään suuntaviivojen neuvoa-antavasta luonteesta sekä seurantakomiteoiden ja muiden asianosaisten viranomaisten tehtävää ohjelmien tarkistamisessa.

de største beskæftigelseskilder er brancherne for affaldsbehandling, naturple­je, forureningsbegrænsning og ­overvåg­ning, rationel energiudnyttelse samt udvik­ling af vedvarende energikilder.
merkittävimpiä työpaikkojen luojia ovat jätteenkäsittely, luonnonvaraisten alueiden säilyttäminen, saastevalvonta ja -tarkkailu, energian käytön järkeistäminen ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen.

nye beskæftigelseskilder: de fleste af de projekter, der oprindelig var blevet udvalgt i 1996 og 1997, var afsluttet i december 2000.
uudet työllistämismahdollisuudet: suurin osa alun perin vuosina 1996 ja 1997 valituista hankkeista päätettiin joulukuuhun 2000 mennessä.

— lokale beskæftigelsesinitiativer, navnlig sådanne, der udnytter nye beskæftigelseskilder (f. eks. miljø, omsorg)
— paikalliset työllistämisaloitteet ja erityisesti aloitteet, jotka luovat uusia työllistäviä aloja (esim. ympäristö ja hoivapalvelut),

vi støtter især konklusionerne fra vores kolleger i udvalget om beskæftigelse og sociale anliggender om, at der skal tildeles flere midler til nye beskæftigelseskilder, herunder andelssektoren, miljøprojekter og lokale udviklingsinitiativer.
kannatamme erityisesti työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan kollegojemme johtopäätöksiä, joissa todetaan, että varoja tulisi osoittaa enemmän uusille työllisyyslähteille, mukaan lukien osuustoiminnallinen ala, ympäristöhankkeet ja paikalliset kehittämisaloitteet.

en tværsektoriel strategi, som tager sigte på at udvikle økonomien i landdistrikterne ved at skabe nye indkomst- og beskæftigelseskilder, at udvikle tjenesteydelser i landdistrikterne og bevare landskabet og kulturværdierne i landdistrikterne.
monialainen lähestymistapa, jolla pyritään kehittämään maaseutuelinkeinoja luomalla uusia tulolähteitä ja työpaikkoja, kehittämällä maaseudun palveluja ja suojelemalla maa seutua ja sen luonnonperintöä.

arbejdsløsheden ligger på 13%, og beskæftigelsen er meget afhængig af den offentlige sektor, navnlig kvindernes beskæftigelse, mens skovbrug og minedrift, som er i tilbagegang, er den næststørste beskæftigelseskilde.
alueen harva asutus ja siitä johtuva suuri riippuvuus rannikkoalueista edellyttää perusrakenteita ja sosiaalista yhteisvastuullisuutta. työttömyystaso on 13 prosenttia ja työllisyys riippuu suuresti julkisesta sektorista erityisesti naisten työpaikkojen osalta.