You searched for: refinantseerimiskulude (Estniska - Finska)

selleks arvestati kogu refinantseerimiskulude suuruseks 7,15 % suurune riskivaba intressimäär.
bruttojälleenrahoituskustannukset laskettiin 7,15 prosentin riskittömän koron perusteella.

pärast kõigi refinantseerimiskulude mahaarvamist sai saksamaa kogu investeeringu mõistlikuks hüvitiseks 1,48 %.
kun saksa vähensi jälleenrahoituskustannukset täysimääräisenä, se tuli siihen tulokseen, että kohtuullinen korvaus siirroista yhteensä oli 1,48 prosenttia.

seejuures määrasid nad täismahus refinantseerimiskulude jaoks kindlaks pikaajalise riskivaba intressi 7,23 %.
kaikille jälleenrahoituskustannuksille vahvistettiin pitkäaikainen riskitön 7,23 prosentin korko.

lisaks mainis bdb, et westlb väidetavate refinantseerimiskulude määr 7,5 % on igal juhul liiga kõrge.
bdb väitti lisäksi, että westlb:n 7,5 prosentin jälleenrahoituskustannukset oli joka tapauksessa määritetty liian korkeiksi.

saksamaa arvab, et nordlb maksis samasugust asjakohast maksu, nagu erainvestor oleks maha arvanud oma kokku hoitud refinantseerimiskulude maksust.
saksa katsoo nordlb:n maksaneen kohtuullisen korvauksen, sillä yksityinen sijoittaja olisi vähentänyt korvauksesta säästämänsä jälleenrahoituskustannukset.

bdb esitas komisjonile ka suuremate saksamaa erapankade refinantseerimiskulude arvnäitajad üleandmise ajal, mis olid märkimisväärselt madalamad kui westlb poolt menetluse varasemas etapis kohaste refinantseerimiskuludena esitatu.
nämä luvut olivat huomattavasti pienempiä kuin westlb:n menettelyn aikaisemmassa vaiheessa kohtuullisiksi jälleenrahoituskustannuksiksi ilmoittama 7,5 prosenttia.

samuti vaidleb saksamaa vastu ka bdb argumendile, mille kohaselt on refinantseerimiskulude määraks, juhul kui neid üldse tunnustada, õigustatud vaid väike, 2,7 %-ne määr enne makse.
saksa torjuu myös väitteen, jonka mukaan jälleenrahoituskustannuksetkin huomioon ottaen tuottavuuden alentaminen vain 2,7 prosentilla ennen veroja olisi perusteltua.

(110) bdb märkused refinantseerimiskulude mahaarvamistaseme kohta ei pidanud paika. refinantseerimise netokuludele saab viidata üksnes juhul, kui eraõiguslike krediidiasutuste poolt kapitaliturul omandatud võrreldavate vaikivate seltsingute panuste eest makstavatest võrreldavatest tasudest arvatakse maha kõnealuste asutuste teoreetiline või üldine maksumäär. kapitaliturul ülevõetud panuste puhul ei antud tavaliselt mitte üldist tasu, vaid üksnes lisatasu, mis muutuva intressimääraga instrumentide ja mittelikviidsete panuste puhul oli riskipreemiaga identne. hesseni liidumaa vaikiva seltsingu panust ja turul makstud tasusid saab seega otseselt võrrelda. kaudne lähenemine, mille kohaselt võetakse fiktiivne üldtasu fiktiivse rahalise panuse pealt, millest tuli siis refinantseerimiskulud maha arvata, oli tarbetu ja pealegi kasvatas kvantitatiivse hindamise ebakindlust mitmekordselt, kuna sel juhul tuli mitmes punktis sisse tuua hinnangulised väärtused.
(110) bdb:n käsitykset jälleenrahoituskustannuksista myönnettävästä vähennyksestä eivät ole saksan mukaan perusteltuja. nettojälleenrahoituskustannuksiin voidaan vedota vain silloin, kun teoreettinen tai todellinen vero vähennetään myös yksityissektorin luottolaitosten pääomamarkkinoilta hankkimista vertailukelpoisista äänettömistä osuuksista maksamasta vertailukelpoisesta korvauksesta. pääomamarkkinoilta hankittujen pääomasijoitusten osalta mainitaan yleensä kokonaiskorvauksen sijaan vain preemio, joka vastaa vaihtuvakorkoisten instrumenttien ja apporttien tapauksessa takauspreemiota. hessenin osavaltion äänettömästä osakkuudesta maksettua korvausta voidaan näin ollen verrata suoraan markkinoilla maksettuihin korvauksiin. saksan mukaan on siis turhaa soveltaa hypoteettisesta sijoituksesta maksettavaa hypoteettista kokonaiskorvausta, josta oli vielä vähennettävä jälleenrahoituskustannukset. se myös tekee määrittämisestä huomattavasti epävarmempaa, sillä arvioituja määriä on käytettävä monessa eri vaiheessa.