You searched for: sotsiaalabisüsteemi (Estniska - Finska)

sotsiaalabisüsteemi koormamine võib teie elamisõigust ohustada
muodostuminen rasitteeksi sosiaaliturvajärjestelmälle voi vaarantaa oleskeluoikeutesi

samas ei tohi väljasaatmine olla sotsiaalabisüsteemi kasutamise automaatne tagajärg.
karkottaminen ei kuitenkaan voi olla missään tapauksessa automaattinen seuraus sosiaaliturvajärjestelmään turvautumisesta.

väljasaatmine ei tulene ühelgi juhul automaatselt asjaolust, et vajad sotsiaalabisüsteemi abi.
tätä voidaan kuitenkin vaatia vain, jos jäsenvaltion omien kansalaisten on pidettävä henkilötodistus aina mukanaan.

muud mittetöötavad isikud peavad esitama kõikehõlmava ravikindlustuse tõendi ja tõendi piisavate vahendite kohta, et mitte koormata vastuvõtva eli liikmesriigi sotsiaalabisüsteemi.
työmarkkinoiden ulkopuolella olevien muiden henkilöiden olisi esitettävä todiste kattavasta sairausvakuutusturvasta ja riittävistä varoista, niin ettei heistä muodostu rasitetta vastaanottavan eu-maan sosiaaliturvajärjestelmälle.

direktiivi 2004/38 põhjenduse 16 kohaselt võib asjaomast isikut riigist välja saata vaid juhul, kui ta koormab põhjendamatult vastuvõtva liikmesriigi sotsiaalabisüsteemi.
karkottamistoimenpide voidaan direktiivin 2004/38 johdantoosan 16 perustelukappaleen mukaan toteuttaa vain, jos hänestä muodostuu kohtuuton rasitus vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle.

toetudes sotsiaalabisüsteemi reformile ja edasistele jõupingutustele töötamise tasuvaks muutmiseks, on tähtis tõhustada aktiivset tööturupoliitikat, et aidata töötutel ja tööturult kõrvalejäänud isikutel tööhõivesse tagasi pöörduda.
sosiaalihuoltouudistuksen ja muiden työnteon kannattavaksi tekemiseen tähtäävien toimien pohjalta näyttäisi olevan tärkeää vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla helpotettaisiin työttömien tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien paluuta työelämään.

lisatoetusekord ei ole üldise riikliku kindlustussüsteemi (vt riikliku kindlustuse seadust) ega sotsiaalabisüsteemi (vt sotsiaalteenusteseadust) lahutamatu osa.
eläkelisäjärjestelmä ei sisälly yleiseen sosiaalivakuutusjärjestelmään (katso sosiaalivakuutuslaki) eikä sosiaaliavustukseen (katso sosiaalipalvelulaki).

elamisluba pikendades võtavad liikmesriigid olukorras, kus taasühinemist taotleval isikul ei ole liikmesriigi sotsiaalabisüsteemi abita artikli 7 lõike 1 punktis c osutatud piisavat sissetulekut, arvesse pereliikmete panust leibkonna sissetulekutesse;
jollei perheenkokoajalla oleskeluluvan voimassaolon jatkamista hakiessaan ole riittävästi tuloja ja varoja ilman, että hänen on 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään, jäsenvaltion on otettava huomioon perheenjäsenten osuus kotitalouden tuloista;

ka teistel mittetöötavatel isikutel peab olema piisavalt vahendeid, et mitte koormata oma elamisperioodi ajal vastuvõtva liikmesriigi sotsiaalabisüsteemi (kuid nende puhul ei piisa avaldusest), ning kõikehõlmav ravikindlustus.
työntekijöiden vapaaseen liikkumiseen sovellettavista siirtymäkauden järjestelyistä on tarkempaa tietoa luvussa 10.

c) stabiilne ja korrapärane sissetulek, millega ta suudab iseennast ja oma pereliikmeid ilma asjaomase liikmesriigi sotsiaalabisüsteemi abita ülal pidada. liikmesriigid hindavad kõnealuse sissetuleku laadi ja korrapärasust ning võivad seejuures võtta arvesse siseriiklike palkade ja pensionide miinimumtaset ja pereliikmete arvu.
c) vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. jäsenvaltioiden on arvioitava näiden tulojen ja varojen luonne ja säännöllisyys, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja eläkkeiden tason sekä perheenjäsenten lukumäärän.

-direktiiviga piiratakse liikmesriikide volitusi lõpetada eli kodanike ja nende pereliikmete elamisõigus liikmesriigi territooriumil avaliku korra, julgeoleku või tervishoiu huvides või elamistingimuste rikkumisel. direktiivis sätestatakse selgesõnaliselt, et kui eli kodanik või tema pereliige kasutab vastuvõtva liikmesriigi sotsiaalabisüsteemi, ei ole väljasaatmine automaatne tagajärg. see suurendab alalise elamisloa saanud eli kodaniku ja tema pereliikmete kaitset avaliku korra või julgeoleku huvides väljasaatmise eest ja piirab eli kodaniku, kes on liikmesriigis elanud eelnevad kümme aastat, või alaealise väljasaatmise vaid juhuga, kui see ohustab otseselt riigi julgeolekut. direktiiviga tugevdatakse olemasolevaid väljasaatmise vastaseid menetlustagatisi ja laiendatakse neid väljasaatmise juhtumitele, mis on seotud elamistingimuste rikkumisega.
-direktiivissä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus peruuttaa unionin kansalaisen tai hänen perheenjäsentensä oleskeluoikeus ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen taikka kansanterveyteen liittyvistä syistä tai jos oleskelun edellytykset eivät täyty. siinä säädetään, että karkottamistoimenpide ei saa automaattisesti olla seurauksena siitä, että unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä turvautuu vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltoon.direktiivi parantaa pysyvän oleskeluoikeuden saaneiden unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä turvaa yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen perustuvaa karkottamista vastaan. lisäksi mahdollisuus karkottaa unionin kansalaisia, jotka ovat oleskelleet vastaanottavassa jäsenvaltiossa edelliset kymmenen vuotta tai ovat alaikäisiä, rajoitetaan tapauksiin, joissa on kyse yleistä turvallisuutta koskevista pakottavista syistä.direktiivissä vahvistetaan olemassa olevia menettelyllisiä takeita karkottamista vastaan ja ulotetaan ne tapauksiin, joissa karkottamisen syynä on, että oleskelun edellytykset eivät täyty.