Şunu aradınız:: valtiosääntöperinteeseen (Fince - İsveççe)

tältä osin ei voida vedota mihinkään jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen.
det finns ingen för medlemsstaterna gemensam konstitutionell tradition som talar emot detta.

eu:lla on perusoikeuskirja, jossa toistuvat jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen sisältyvät oikeudet ja kansainväliset velvoitteet.
europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna avspeglar dessa rättigheter såsom de följer av medlemsstaternas gemensamma författningstraditioner och internationella förpliktelser.

myöhemmin se sisällytettiin euroopan unionista tehdyn sopimuksen f artiklaan, joka perustuu edellä mainittuun yleissopimukseen ja jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen.
— en kommission som är ansvarig för att granska anmälan av kränkningar från enskilda eller från medlemsstater, — en europeisk domstol för de mänskliga rättigheterna, till vilken kommissionen eller en med lemsstat hänskjuter fall sedan kommissionen har lagt fram en rapport (i fall då förlikning inte kunnat nås), — en ministerkommitté från europarådet som fungerar som konventionens väktare och till vilken fall hänskjuts när det gäller en tvist som löses på politisk väg.

nämä oikeudet perustuvat muun muassa euroopan ihmisoikeussopimuksessa lueteltuihin ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin sekä eu:n jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteeseen. töperinteeseen.
dessa rättigheter grundas framför allt på de grundläggande rättigheter och friheter som erkänns i europeiska konventionen om skydd av de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheter na och på de konstitutionella traditionerna i europeiska unionens med lemsstater.

yhteisöjen tuomioistuin tukeutuu tämän osalta jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen ja kansainvälisiin ihmisoikeuksia koskeviin asiakirjoihin, joiden syntyyn jäsenvaltiot ovat vaikuttaneet tai joihin ne ovat liittyneet.
domstolen utgår därvid från medlemsstaternas gemensamma konstitutionella traditioner samt från den vägledning som ges i de folkrättsliga dokument angående skydd för de mänskliga rättigheterna som medlemsstaterna varit med om att utarbeta eller har tillträtt.

ennakkoratkaisupyynnössä mainitaan oikeus puolustautua, ja on todettava, että tällä oikeudella on huomattava tehtävä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin järjestämisessä ja etenemisessä ja että se on yksi jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen perustuvista perusoikeuksista.
denna begränsning har tolkats på så sätt att konventionen uppenbarligen syftar till att från rätten att försvaras, utan att behöva inställa sig personligen, undanta personer som är åtalade för brott som är så allvarliga att de motiverar ett undantag.

lievemmän seuraamuksen taannehtivaa soveltamista koskeva periaate kuuluu jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen niin, että sen on katsottava olevan yhteisön oikeuden yleinen periaate, jonka kunnioittamisen yhteisöjen tuomioistuin varmistaa ja joka kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon.
principen om retroaktiv tillämpning av lindrigare strafflagstiftning utgör en del av medlemsstaternas gemensamma konstitutionella traditioner på så sätt att den skall anses utgöra en allmän gemenskapsrättslig princip vars efterlevnad domstolen skall säkerställa och som den nationella domstolen måste iaktta.

yhteisöjen tuomioistuin on äskettäin todennut, että lievemmän rangaistuksen taannehtivan soveltamisen periaate kuuluu jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen, joten sen on katsottava olevan yhteisön oikeuden yleinen periaate, jonka kunnioittamisen yhteisöjen tuomioistuin varmistaa ja joka kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon. 19
domstolen har nyligen understrukit att principen om retroaktiv tillämpning av lindrigare strafflagstiftning utgör en del av medlemsstaternas gemensamma konstitutionella traditioner på så sätt att den skall anses utgöra en del av de allmänna gemenskapsrättsliga principer som den nationella domstolen måste iaktta. 19

tuomioistuin on useissa tuomioissaan täsmentänyt, että kyseiset yleiset periaatteet perustuvat jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen sekä asiaan liittyviin merkittävimpiin kansainvälisiin ja alueellisiin asiakirjoihin, erityisesti ihmisoi keuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn, roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitettuun ja 1953 voimaan tulleeseen euroopan yleissopimukseen.
domstolen har i ett antal domar fastställt att dessa allmänna principer följer av de gemensamma traditionerna i de nationella författningarna och av relevanta internationella och regionala instrument, särskilt den europeiska konventionen om skydd av de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheterna som undertecknades den 4 november 1950 och trädde i kraft år 1953.

2.4.3 euroopassa nykyisin vallitsevissa oikeusjärjestyksen perusteissa, jotka pohjautuvat ihmisoikeuksia koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, ja jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteissä oikeuden yksityisyyteen muodostavat sekä passiiviset tekijät että — joskin vähemmässä määrin — aktiiviset tekijät.
2.4.4 detta innebär att privatpersoner, oavsett om de är eu-medborgare eller inte, har rätt att veta vem som lagrar uppgifter om deras kommunikation, och varför och hur ofta detta sker, samt rätt till tillgång till alla offentliga eller privata databaser där dessa uppgifter finns [6].