您搜索了: werkgelegenheidsvriendelijke (荷兰语 - 芬兰语)

zorgen voor werkgelegenheidsvriendelijke arbeidskosten
työllisyyttä tukevien työvoimakustannusten varmistaminen

-zorgen voor werkgelegenheidsvriendelijke lonen en andere arbeidskosten;
-työllisyyttä tukevien palkkojen ja muiden työvoimakustannusten varmistaminen

een groeigerichte en werkgelegenheidsvriendelijke sociale politiek aan thérèse de liedekerke, directeur sociale zaken van unice
kasvua ja työllisyyttä suosiva sosiaalipolitiikka

acties ter bevordering van een meer werkgelegenheidsvriendelijke omgeving en maatregelen ter ondersteuning van ondernemerschap zijn van bijzonder belang, vooral in de context van herstructureringen;
erityisen tärkeää puolalle on tehostaa toimia työllisyyden kannalta suotuisampien olojen luomiseksi ja tukea yrittäjyyttä varsinkin rakennemuutoksen yhteydessä.

bovendien zijn, gezien de vertraging van de economische groei, verdere inspanningen vereist om in samenwerking met de sociale partners te zorgen voor meer werkgelegenheidsvriendelijke loonontwikkelingen.
kun lisäksi otetaan huomioon talouskasvun hidastuminen, tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaa työllisyyttä tukeva palkkakehitys.

voor het duurzaam scheppen van nieuwe werkgelegen­heid zijn werkgelegenheidsvriendelijke belastingstelsels nodig waarbij de huidige hoge belasting op arbeid wordt verlegd naar andere bronnen van belastinginkomsten, zoals energie en milieu.
uusien työpaikkojen kestävä luominen edellyttää työllisyyden kannalta suotuisampia verotusjärjestelmiä, joissa nykyisestä työn raskaasta verottamisesta siirrytään hyödyntämään muita verolähteitä, kuten energia- ja ympäristöveroa.

de sociale partners vervullen een cruciale rol, niet alleen voor de instandhouding van werkgelegenheidsvriendelijke loonontwikkelingen, maar ook voor het actief bevorderen van verandering op het niveau van ondernemingen en het vergemakkelijken van beroepsmobiliteit.
työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva rooli työllisyyttä edistävän palkkakehityksen ylläpitämisessä, ja lisäksi niiden olisi aktiivisesti edistettävä muutosta yritysten tasolla ja helpotettava siirtymistä työstä toiseen.

om de loonontwikkelingen te doen bijdragen tot een werkgelegenheidsvriendelijke beleidsmix, dienen de sociale partners zich verantwoordelijk te blijven opstellen en in elke lidstaat loonakkoorden te sluiten die stroken met de in de globale richtsnoeren voor het economisch beleid vervatte beginselen.
jotta palkkakehityksellä edesautetaan työllisyyttä suosivaa politiikkayhdistelmää, työmarkkinaosapuolten olisi jatkettava järkevällä linjalla ja tehtävä palkkasopimukset jäsenvaltioissa talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa esitettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti.

het ondersteunen van werkgelegenheidsvriendelijke groei via de ontwikkeling van het eigen potentieel als onderdeel van een territoriale strategie voor specifieke gebieden, met inbegrip van de herbestemming van industriegebieden met afnemende economische activiteit en de verbetering van de toegankelijkheid en de ontwikkeling van specifieke natuurlijke en culturele hulpbronnen;
työllisyyttä tukevan kasvun edistäminen kehittämällä alueiden omia mahdollisuuksia osana erityisalueita koskevaa alueellista strategiaa, mukaan luettuna taantuvien teollisuusalueiden uudistaminen sekä erityisten luonnon- ja kulttuuriresurssien hyödynnettävyyden parantaminen ja kehittäminen;

om hun bijdrage aan de doelstelling van steun voor werkgelegenheidsvriendelijke groei zo groot mogelijk te maken, moeten activiteiten ter ondersteuning van duurzaam toerisme, cultuur en natuurlijk erfgoed deel uitmaken van een territoriale strategie voor specifieke gebieden, met inbegrip van de omschakeling van industriegebieden met afnemende economische activiteit.
jotta kestävää matkailua, kulttuuria ja luonnonperintöä tukevilla toimilla voidaan mahdollisimman hyvin tukea työllisyyttä edistävän kasvun tavoitetta, toimien olisi oltava osa tiettyjä alueita koskevaa alueellista strategiaa, mukaan luettuna taantuvien teollisuusalueiden uudistaminen.

2.1 het is belangrijk dat de hervorming van de socialezekerheidsstelsels vanuit een middellange-tot langetermijnperspectief gebeurt. meer mensen aan het werk krijgen kost geld. zowel de werkloze of economisch inactieve bevolking als de regeringen zullen met kosten geconfronteerd worden. met andere woorden, voordat de economische last van werkloosheid en onderbezetting voor regeringen kan afnemen, zijn er hervormingen nodig die tot extra uitgaven kunnen leiden. overheids-en particuliere investeringen om mensen voor te bereiden op de kenniseconomie en bijdragen tot de continue ontwikkeling van het menselijk kapitaal, i.c. de mensen op arbeidsleeftijd, leveren het meeste op als men wil investeren in de transformatie van de arbeidsmarkt (zelfs al kan een dergelijk proces wel 20 jaar duren). juist voor laaggeschoolden is het belangrijk dat overheid en werkgevers investeren in meer geavanceerde kennis en scholingsmogelijkheden aanbieden om zich aan de veranderde eisen van de kenniseconomie aan te passen. langetermijnmaatregelen ter verhoging van de productiviteit aan aanbodzijde leiden tot een afname van het aanbod van laaggeschoolde arbeidskrachten, een daling van de werkloosheid (met name langdurige werkloosheid), een stijging van de arbeidsparticipatie (vooral van vrouwen) en een stijging van de algemene productiviteit. dit zijn blijvende effecten. een uitsluitend aanbodgerichte strategie volstaat echter niet. van belang is ook dat de vraag naar arbeidskrachten gestimuleerd wordt d.w.z. dat het banenaanbod wordt verhoogd d.m.v. een actief werkgelegenheidsvriendelijk en werkgelegenheidsbevorderend financieel beleid. lidstaten die daarentegen voor de snelle resultaten zijn gegaan door laaggeschoolden aan werk te helpen ten koste van investeringen in menselijk kapitaal zullen niet zo gemakkelijk een duurzame oplossing vinden voor het dilemma van de lage lonen van deze categorie arbeiders of geen loon als er geen werk voor hen is, risico's waarmee deze arbeiders tijdens hun beroepsleven meermaals te maken krijgen. de resultaten verdwijnen in dit geval dus even snel als zij behaald zijn, aangezien banen voor laaggeschoolden in de huidige globale economie geen lang leven beschoren zijn. kostenefficiëntie is, zo bezien, dus een minstens even belangrijk devies als kostenvermindering.
2.1 edellä mainittu tarkistus on tärkeää tehdä keskipitkän tai pitkän aikavälin näkökulmasta, kun otetaan huomioon, että uusien ihmisten saamisesta työmarkkinoille aiheutuu myös kustannuksia sekä työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville että hallituksille. sen vuoksi uudistukset saattavat johtaa kustannusten lisääntymiseen, ennen kuin työttömyydestä tai vajaatyöllisyydestä valtioille aiheutuva taloudellinen taakka lopulta kevenee. julkiset ja yksityiset investoinnit työntekijöiden valmistamiseksi tietoon perustuvan talouden tarpeisiin ja työikäisen väestön ammattitaidon jatkuvaksi kehittämiseksi ovat pitkäaikaisia prosesseja, joiden lopullisia tuloksia voidaan joutua odottamaan jopa 20 vuoden ajan. työmarkkinoiden muuttamiseen tähtäävistä investoinneista juuri edellä mainitun kaltaiset investoinnit johtavat kuitenkin kaikkein parhaimpiin tuloksiin. heikosti koulutettuja varten tarvitaan erityisesti ammattitaidon parantamiseen suunnattuja julkisia ja yksityisiä investointeja. lisäksi he tarvitsevat julkisten laitosten että työnantajapuolen tarjoamia mahdollisuuksia ammatilliseen jatkokoulutukseen pystyäkseen vastaamaan tietoon perustuvan talouden muuttuviin vaatimuksiin. tarjontapuolen tuottavuutta edistävät pitkäaikaiset toimenpiteet vähentävät vähän koulutetun työvoiman tarjontaa, pienentävät työttömyyttä (etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä), lisäävät (varsinkin naisten) osallistumista työelämään ja parantavat yleistä tuottavuutta. kyseiset vaikutukset ovat pysyviä. ainoastaan tarjontaan keskittyvä strategia ei kuitenkaan riitä. lisäksi on lisättävä työvoiman kysyntää, toisin sanoen lisättävä työpaikkatarjontaa aktiivisen työllisyyttä edistävän finanssipolitiikan avulla. eräät jäsenvaltiot ovat kuitenkin keskittyneet henkilöresurssien kehittämisen sijaan vähän koulutettujen työntekijöiden työllistämiseen, koska sillä tavalla saadaan nopeasti aikaan myönteisiä tuloksia. kyseiset valtiot eivät kuitenkaan todennäköisesti löydä kestävää ratkaisua siihen ongelmaan, että vähän koulutetut työntekijät joutuvat kärsimään työuransa eri vaiheissa matalapalkkaisuudesta tai työttömyydestä. tällaisten toimenpiteiden tulokset voivat näkyä nopeasti, mutta ne myös häviävät yhtä nopeasti, sillä matalaan koulutustasoon perustuva toimeentulo ei ole kestävällä pohjalla nykyisessä globaalissa taloudessa. sen vuoksi kustannustehokkuus on tässä yhteydessä yhtä hyvä periaate kuin kustannusten leikkaaminen.