Results for mineraaliesiintymät translation from Finnish to Latvian

mineraaliesiintymät
derīgo izrakteņu sastopamība

merellis-vulkaanisessa ympäristössä muodostuneet mineraaliesiintymät.
derīgo izrakteņu iegulas, kas veidojušās vulkāniskā vidē jūrā.

sedimentteihin tai vulkaaniseen ainekseen liittyvät mineraaliesiintymät mannerkuoressa.
minerālu iegulas, kas saistītas ar vulkāniskā materiāla nogulumiem uz kontinentālās garozas.

mineraaliesiintymät, joihin lukeutuvat minkä tahansa tyyppiset metallimalmit.
derīgie izrakteņi, kuros ir jebkura veida metāli.

mineraaliesiintymät, joihin lukeutuvat hopea, kulta ja platinametallit yleensä.
derīgie izrakteņi, kuros ir sudrabs; zelts; platinoīdi kopumā.

mineraaliesiintymät, joihin lukeutuvat fosfaatit ja kaliumhydroksidi (sylviitti, karnaliitti).
derīgie izrakteņi, kuros ir fosfāti, kālijs (silvīts, karnalīts).

breksia: lukuisia sivukivifragmentteja sisältävä rako tai halkeama, jossa mineraaliesiintymät ovat huokosissa.
drupu ieži: plaisa, kurā ir dažādi apkārtējo iežu fragmenti ar derīgo izrakteņu iegulām spraugās.

mafiseen tai ultramafiseen plutonismiin liittyvät mineraaliesiintymät, jotka ovat tulos magmaattisista prosesseista kuten jakokiteytymisestä.
derīgie izrakteņi, kas saistīti ar tumšo un ultrabāzisko minerālu veidošanos magmatiskos procesos, piemēram, lūzumu kristalizācijā.

mineraaliesiintymät, joihin lukeutuvat alumiini, kupari, lyijy, lyijy + sinkki, tina sekä sinkki.
derīgie izrakteņi, kuros ir alumīnijs, varš, svins, svins+cinks, alva, cinks

mineraaliesiintymät, joihin lukeutuvat bitumipitoinen hiekkakivi/kalkkikivi, öljyliuske, kivihiili, ruskohiili, turve, torium ja uraani.
derīgie izrakteņi, kuros ir bitumena smilšakmens/kaļķakmens, degakmens, ogle, lignīts, kūdra, torijs, urāns.

mineraaliesiintymät, jotka ovat syntyneet, kun malmi ja kalkki-silikaattimineraalit ovat syrjäyttäneet kalkkikiven, ja jotka ovat yleensä felsisen tai graniittisen intrusiivisen muodostuman vieressä.
derīgo izrakteņu nogulumi, kas veidojušies, kaļķakmeni aizstājot rūdai un kaļķa-silikātu minerāliem, parasti blakus skābiem vai granīta intruzīviem iežiem.

(4) kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ympäristölle tai ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten torjumiseksi tai minimoimiseksi on yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaisesti asetettava vähimmäisvaatimukset; tällaista jätettä ovat esimerkiksi rikastusjäte (mineraalien erilaisissa käsittelyissä jäljelle jäävä kiinteä tai lietemäinen jäte), sivukivi ja irtomaa (kaivannaistoiminnoissa malmiin tai mineraaliesiintymään käsiksi pääsemiseksi siirrettävä aines, mukaan luettuna tuotannon valmisteluvaiheen aikana siirrettävä aines) ja pintamaa (maaperän ylin kerros), mikäli ne ovat jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ety [8] määritelmän mukaista jätettä.
(4) saskaņā ar kopienas vides politikas mērķiem ir nepieciešams noteikt minimālās prasības, lai pēc iespējas novērstu vai mazinātu jebkādu nelabvēlīgu ietekmi uz vidi vai cilvēku veselību, ko varētu radīt ieguves rūpniecības atkritumu apsaimniekošana, piemēram, sārņi (t.i., atkritumu cietās daļas vai to suspensija, kas paliek pāri pēc tam, kad minerāli ir apstrādāti ar dažādiem paņēmieniem), iežu pārpalikumi un nederīgie ieži (t.i., materiāls, kas ieguves darbību laikā tiek pārvietots saistībā ar rūdas vai minerāla novērtēšanas procesu, tostarp pirmsieguves posmā) un augsnes virsslānis (t.i., augsnes virsējā kārta), ja tie ir atkritumi, kā definēts padomes direktīvā 75/442/eek (1975. gada 15. jūlijs) par atkritumiem [8].