Results for scriptura translation from Latin to Finnish

scriptura
kirjoitus

tunc aperuit illis sensum ut intellegerent scriptura
silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.

et iterum alia scriptura dicit videbunt in quem transfixerun
ja vielä sanoo toinen kirjoitus: "he luovat katseensa häneen, jonka he ovat lävistäneet".

et adimpleta est scriptura quae dicit et cum iniquis reputatus es
ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä ja nyökyttivät päätään ja sanoivat: "voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!

scriptura ezechiae regis iuda cum aegrotasset et convaluisset de infirmitate su
hiskian, juudan kuninkaan, kirjoittama laulu, kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa:

quid enim scriptura dicit credidit abraham deo et reputatum est illi ad iustitia
sillä mitä raamattu sanoo? "aabraham uskoi jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".

dicit enim scriptura non infrenabis os bovi trituranti et dignus operarius mercede su
sillä raamattu sanoo: "Älä sido puivan härän suuta", ja: "työmies on palkkansa ansainnut".

qui credit in me sicut dixit scriptura flumina de ventre eius fluent aquae viva
joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."

coepit autem dicere ad illos quia hodie impleta est haec scriptura in auribus vestri
niin hän rupesi puhumaan heille: "tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".

nonne scriptura dicit quia ex semine david et bethleem castello ubi erat david venit christu
eikö raamattu sano, että kristus on oleva daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä beetlehemin kaupungista, jossa daavid oli?"

sed quid dicit scriptura eice ancillam et filium eius non enim heres erit filius ancillae cum filio libera
mutta mitä sanoo raamattu? "aja pois orjatar poikinensa; sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa."

non reppulit deus plebem suam quam praesciit an nescitis in helia quid dicit scriptura quemadmodum interpellat deum adversus israhe
ei jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. vai ettekö tiedä, mitä raamattu sanoo kertomuksessa eliaasta, kuinka hän jumalan edessä syyttää israelia:

propter quod continet in scriptura ecce pono in sion lapidem summum angularem electum pretiosum et qui crediderit in eo non confundetu
sillä raamatussa sanotaan: "katso, minä lasken siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".

cum essem cum eis ego servabam eos in nomine tuo quos dedisti mihi custodivi et nemo ex his perivit nisi filius perditionis ut scriptura impleatu
kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.

dixerunt ergo ad invicem non scindamus eam sed sortiamur de illa cuius sit ut scriptura impleatur dicens partiti sunt vestimenta mea sibi et in vestem meam miserunt sortem et milites quidem haec fecerun
sentähden he sanoivat toisillensa: "Älkäämme leikatko sitä rikki, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kenen se on oleva"; että tämä kirjoitus kävisi toteen: "he jakoivat keskenänsä minun vaatteeni ja heittivät minun puvustani arpaa". ja sotamiehet tekivät niin.

et erit manus mea super prophetas qui vident vana et divinant mendacium in concilio populi mei non erunt et in scriptura domus israhel non scribentur nec in terra israhel ingredientur et scietis quia ego dominus deu
minun käteni on profeettoja vastaan, jotka petosnäkyjä näkevät ja valhetta ennustelevat. ei pidä heidän oleman minun kansani yhteydessä, ei heitä kirjoiteta israelin heimon kirjaan, eivätkä he tule israelin maahan; ja te tulette tietämään, että minä olen herra, herra.

quaeque sustinuerint et quae deinceps inmutata sint suscepere iudaei super se et semen suum et super cunctos qui religioni eorum voluerint copulari ut nulli liceat duos hos dies absque sollemnitate transigere quam scriptura testatur et certa expetunt tempora annis sibi iugiter succedentibu
juutalaiset säätivät ja ottivat itsellensä ja jälkeläisillensä ja kaikille heihin liittyville muuttumattomaksi ja pysyväksi tavaksi, että näitä kahta päivää oli vietettävä määräyksen mukaisesti ja määräaikana joka vuosi