Şunu aradınız:: jeruzalemske (Hırvatça - Fince)

prebrojiste kuæe jeruzalemske, porušiste kuæe da zid uèvrstite.
te luitte jerusalemin talot ja hajotitte taloja vahvistaaksenne muurin,

pustit æu oganj na judu, da sažeže dvorce jeruzalemske."
sentähden minä lähetän tulen juudaa vastaan, ja se kuluttaa jerusalemin palatsit.

tada posla kralj da se saberu sve judejske i jeruzalemske starješine.
niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki juudan ja jerusalemin vanhimmat.

kaldejci zapališe kraljev dvor i kuæe naroda i porušiše bedeme jeruzalemske.
kuninkaan linnan ja kansan talot kaldealaiset polttivat tulella, ja jerusalemin muurit he repivät maahan.

tada kralj posla da se saberu kod njega sve judejske i jeruzalemske starješine.
niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki juudan ja jerusalemin vanhimmat.

crna sam ali lijepa, kæeri jeruzalemske, kao šatori kedarski, kao zavjese salomonove.
"minä olen musta, mutta ihana, te jerusalemin tyttäret, kuin keedarin teltat, kuin salomon seinäverhot.

radujte se, klièite, razvaline jeruzalemske, jer je jahve utješio narod svoj i otkupio jeruzalem.
huutakaa ilosta, riemuitkaa, kaikki te jerusalemin rauniot, sillä herra lohduttaa kansansa, lunastaa jerusalemin.

zaklinjem vas, kæeri jeruzalemske, ne budite, ne budite ljubav mojuš dok sama ne bude htjela!
minä vannotan teitä, te jerusalemin tyttäret: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.

i ti kulo stadÄa, ofele kæeri sionske, opet æe se tebi vratiti prijašnja vlast, kraljevstvo kæeri jeruzalemske.
ja sinä karjatorni, tytär siionin kukkula! sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus, tytär jerusalemia vallinnut kuninkuus.

govor mu je sladak i sav je od ljupkosti. takav je dragi moj, takav je prijatelj moj, o kæeri jeruzalemske.
hänen suunsa on sula makeus, hän on pelkkää suloisuutta. sellainen on minun rakkaani, sellainen on ystäväni, te jerusalemin tyttäret."

starješine kæeri sionske na zemlji sjede i šute, posiplju glavu prašinom, kostrijet pripasuju. k zemlji glave obaraju djevice jeruzalemske.
maassa istuvat ääneti tytär siionin vanhimmat. he ovat heittäneet tomua päänsä päälle, vyöttäytyneet säkkeihin; maata kohden ovat painaneet päänsä jerusalemin neitsyet.

- kæeri jeruzalemske, zaklinjem vas srnama i košutama poljskim, ne budite, ne budite ljubav moju dok sama ne bude htjela!
minä vannotan teitä, te jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.

isus se okrenu prema njima pa im reèe: "kæeri jeruzalemske, ne plaèite nada mnom, nego plaèite nad sobom i nad djecom svojom.
niin jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

i sve kuæe jeruzalemske i kuæe kraljeva judejskih bit æe oneèišæene kao mjesto tofet: sve kuæe kojima se na krovovima kad prinosi svoj vojsci nebeskoj i lijevaju ljevanice tuðim bogovima.'"
jerusalemin talot ja juudan kuningasten talot tulevat toofetin paikan kaltaisiksi - nuo saastaiset talot kaikki tyynni, joiden katoilla he ovat polttaneet uhreja kaikelle taivaan joukolle ja vuodattaneet juomauhreja muille jumalille."

što još nabukodonozor, kralj babilonski, ne uze sa sobom onda kad odvede u izgnanstvo iz jeruzalema u babilon jekoniju, sina jojakimova, kralja judejskoga, i sve odliènike judejske i jeruzalemske.
ja joita nebukadnessar, baabelin kuningas, ei ottanut mukaansa, kun hän vei jekonjan, joojakimin pojan, juudan kuninkaan, sekä kaikki juudan ja jerusalemin ylimykset jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen baabeliin.

nad tobom plješæu rukama svi koji putem prolaze, zvižde i vrte glavom zbog kæeri jeruzalemske: "je li to grad na glasu ljepotom, radost svemu svijetu?"
sinulle paukuttavat kämmeniänsä kaikki ohikulkijat, he viheltävät ja nyökyttävät ilkkuen päätänsä tytär jerusalemille: "tämäkö on kaupunki, jota sanottiin kauneuden täydellisyydeksi, kaiken maan ihastukseksi?"

ali ako me ne poslušate te ne budete svetkovali dan subotnji, i ako budete nosili bremena ulazeæi na vrata jeruzalemska u dan subotnji, tada æu potpaliti oganj na vratima njegovim: i plamen æe proždrijeti dvore jeruzalemske, i neæe se ugasiti.'"
mutta jos ette kuule minua ettekä pyhitä sapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava jerusalemin palatsit, eikä se ole sammuva."